Ero sivun ”Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta” versioiden välillä

 

Bolsevikkien vakiinnutettua valtansa Valko-Venäjän nimi muuttui muotoon {{k-be|Беларуская Савецкая Сацыялістычная Рэспубліка|Belaruskaja Savetskaja Satsyjalistytšnaja Respublika}}<ref>Брыгадзін П. І., Ладысеў У. Ф.: Беларусь паміж Усходам і Захадам: Станаўленне дзяржаўнасці і тэрытарыяльнай цэласнасці Беларусі (1917-1939 гг.) {{be}}</ref><ref name="nimen muutosta ei huomioitu">Neuvostotasavallan virallisen nimen muutosta ei kuitenkaan ole huomioitu [[suomen kieli|suomen kielessä]].</ref> muodostaen yhdessä Venäjän, [[Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta|Ukraina]]n ja [[Transkaukasian sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta|Transkaukasia]]n kanssa Neuvostoliiton vuonna 1922.

 

Valko-Venäjän kulttuuri koki 1920-luvulla merkittävää elpymistä. Hallinto kiinnitti huomiota kouluihin, taiteisiin ja valkovenäläisiä haluttiin nostaa valtionhallinnon päättäviin elimiin.<ref> Ikonen,S.: Valko-Venäjän neuvostoaika: Tuhon ja menestyksen tarinat,65,2009</ref> Näkyvänä merkkinä kulttuurirenessanssista olivat Minskiin perustetut ensimmäiset teatterit ja orkesterit. Kirjallisella kentällä esiin astui uusia runoilijoita ja prosaisteja ja jo ennen neuvostovaltaa debytoinut [[Jakub Kolas]] jatkoi tuotantoaan. Hallinto ryhtyi julkaisemaan asiakirjoja myös aikaisemmin syrjityllä [[valkovenäjä]]n kielellä.<ref> Ikonen,S.: Valko-Venäjän neuvostoaika: Tuhon ja menestyksen tarinat,65,2009</ref>