Ero sivun ”Waldemar Aspelin” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Rakennuksia: - epäoleellista pois
Rivi 20:
* ''[[Nordsjön kartano]]n päärakennuksen laajennus'' 1897
* Vuorikatu 8, piharakennus 1898
 
* ''Fazerin makeistehdas'', Tehtaankatu, Helsinki 1898. Tiloissa työskentelee nykyisin mainosalan ihmisiä ja filmintekijöitä.<ref name="aalto65" />
 
* ''Pohjoismaiden Osakepankin talo'', Viipuri. 1898–1900
 
* ''[[Donnerin talo]]'' Liisankadulla [[Kruununhaka | Kruunuhaassa]], Helsinki 1900, on ehkä Aspelinin tunnetuin asuinrakennus. Hän suunnitteli sen yhdessä edinburghilaisen arkkitehti [[Robert S. Lorimer]]in kanssa. Talo tunnetaan myös [[Svenska Klubben]]in rakennuksena. Teollisuusmies ja insinööri [[Ossian Donner]] rakennutti talon lahjaksi skotlantilaiselle vaimolleen Violet Marion MacHutchenille. Arvatenkin vaimon koti-ikävää lievittämään tämä talo on rakennettu tiilestä skotlantilaiseen tyyliin.<ref name="aalto63" />
* ''Raitiovaunuhalli (nykyinen [[Ratikkamuseo]])'', Töölönkatu 51 A, Helsinki 1900, on Helsingin Raitiotie- ja omnibus-Osakeyhtiön rakennuttama. Kun vuosisadan vaihtuessa raitiotielinjat sähköistettiin, Aspelinin tehtäväksi tuli tämän hallin suunnittelu sähköisille vaunuille. Yhtiö oli aloittanut julkisen hevosbussiliikenteen vuonna 1888 ja hevosraitiotieliikenteen pian sen jälkeen. Komea kaari-ikkunainen raitiovaunuhalli sijaitsee Töölönkadun ja Eino Leinon kadun kulmauksessa.<ref name="aalto63" />
 
* ''Fabianinkatu 15'', Helsinki 1901 ([[Yleisradio]]n toimitalona 1934–1981)
* ''Fiskarsin viljamakasiini'', 1902
 
* ''Helsingin Raitiotie- ja Omnibus Osakeyhtiön asuintalo "[[Sipoon kirkko (Helsinki)|Sipoon kirkko]]"'', Mannerheimintie 76, Helsinki (purettu 1978). Hallin suunnittelun jälkeen Aspelin sai tehtäväkseen suunnitella asuintaloprojektin raitioliikenneosakeyhtiön henkilökunnalle. Se sijoittui Turunmaantien, nykyisen Mannerheimintien ja Humalistonkadun kulmaan ja sai liikanimen "Sipoon kirkko". Rakennus oli ulkoisesti vaikuttava, mutta asuinolosuhteet olivat ankeat. Suurin osa asunnoista oli yksiöitä ilman sähkölämmitystä ja käymälää. Perheillä oli lähes jokaisella vielä vuokrayksiössään alivuokralainen.<ref name="aalto65" />
 
* ''[[Aulangon näkötorni]]'', 1906–1907
* ''[[Koivumäen kartano]]n päärakennus'', [[Hiltulanlahti]], [[Kuopio]] 1907