Ero sivun ”Narodnikit” versioiden välillä

Liikkeen jäsenet olivat lähinnä yliopisto-opiskelijoita, jotka lähtivät maaseudulle valistamaan maaseudun väestöätalonpoikia. Joukko oli ideologialtaan varsin hajanainen, mutta yhteisenä tekijänä sille oli yksinvaltiuden vastustus ja maan jakaminen talonpojille. Narodnikkien lähtökohdat olivat kansalliset ja nostalgiset. Tavoitteena oli myös lähentää sivistyneistöä ja kansaa.

Narodismi syntyi [[maaorjuus|maaorjien]] vapautuksen jälkeen 1861. Maaseudun köyhien olot eivät vapautuksesta paljon parantuneet, vaan maaomistus jäi rikkaille isännille, [[kulakki|kulakeille]]. Narodnikit saivat vaikutteita [[Karl Marx]]in teoksista, ja he omaksuivat etenkin hänen vaatimuksensa, että maa on jaettava takaisin talonpojille. He jättivät sivuunsivuuttivat kuitenkin teollisuusväestön, jota Venäjällä oli vain pieni osa kansasta, ja Marxin esittämän kehityksen maataloudesta teollisuuteen. Narodnikit pitivät perinteistä kyläyhteisöä tulevaisuuden mallina. Ajatus oli alun perin lähtöisin [[Aleksandr Herzen]]iltä, joka piti länsimaista järjestelmää rappioituneenarappeutuneena ja halusi perustaa sosialismin talonpoikien itsehallinnon avulla. Ajattelussa oli [[Slavofiili|slavofiileille]] tyypillisiä piirteitä.

Myöhemmin liike muutti muotoaan. Vuonna 1876 liike organisoitiin järjestöksi ''Zemlja i volja'' (''Maa ja vapaus''), joka aluksi luotti maaseudulla tehtävään valistustyöhön mutta siirtyi sittemmin terrorismiin. Terrorismin ykköskohdepääkohde oli [[keisari]], tavoitteena murtaa tsaarin perinteinen jumalasema. Tosin maaseudulla monet olivat "vapauttajatsaarin" kuolemasta kauhuissaan.