Ero sivun ”Narodnikit” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh |
p kh |
||
Rivi 2:
'''Narodnikit''' olivat 1860– ja 1870-luvun [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnan]] vallankumouksellisia. Liike tunnettiin nimellä narodismi (''Narodnitšestvo''). Nimi tulee "lähtemisestä kansan pariin", ''hoždenije v narod''.
Liikkeen jäsenet olivat lähinnä yliopisto-opiskelijoita, jotka lähtivät maaseudulle valistamaan
Narodismi syntyi [[maaorjuus|maaorjien]] vapautuksen jälkeen 1861. Maaseudun köyhien olot eivät vapautuksesta paljon parantuneet, vaan maaomistus jäi rikkaille isännille, [[kulakki|kulakeille]]. Narodnikit saivat vaikutteita [[Karl Marx]]in teoksista, ja he omaksuivat etenkin hänen vaatimuksensa, että maa on jaettava takaisin talonpojille. He
Narodnikkien aktiivisuus keskittyi 1860-luvun loppuun ja 1870-luvun alkuun. Tällöin sadat nuoret kulkivat maaseudulla yllyttäen talonpoikia nousemaan järjestelmää vastaan. Talonpojat eivät kuitenkaan aina vastanneet propagandaan odotetusti vaan jopa luovuttivat idealistit [[ohrana]]lle. Kuuluisin oikeudenkäynti järjestettiin vuonna 1878 sataayhdeksääkymmentäkolmea idealistia vastaan.
Myöhemmin liike muutti muotoaan. Vuonna 1876 liike organisoitiin järjestöksi ''Zemlja i volja'' (''Maa ja vapaus''), joka aluksi luotti maaseudulla tehtävään valistustyöhön mutta siirtyi sittemmin terrorismiin. Terrorismin
Vuonna [[1879]] ''Zemlja i voljasta'' irrottautui terroristiryhmä ''[[Narodnaja volja]]'' (Kansan tahto). Ryhmän johto pidätettiin tai se pakeni vuonna 1881 [[Aleksanteri II (Venäjä)|Aleksanteri II:n]] murhan jälkeen. Liikkeen johdossa toimi loppuvaiheissa [[Vera Figner]]. Vuonna 1887 pienempi ryhmä, johtajanaan [[Aleksandr Uljanov]] ([[Vladimir Lenin]]in veli), yritti keisari [[Aleksanteri III (Venäjä)|Aleksanteri III:n]] salamurhaa. Uljanov teloitettiin.
|