Ero sivun ”Panssarintorjuntaohjus” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jpk (keskustelu | muokkaukset)
p Lähteet, viitteet
p w
Rivi 5:
 
==Käyttö ja ominaisuudet==
Pst-ohjuksia voidaan ampua [[ajoneuvo]]ista, kuten [[Rynnäkköpanssarivaunu|rynnäkköpanssarivaunuista]] tai erityisesti pst-ohjuksille suunnitelluista panssarintorjunta-ajoneuvoista. Myös [[Rynnäkkökone|rynnäkkökoneita]] tai [[helikopteriHelikopteri|helikoptereita]] voidaan aseistaa panssarintorjuntaohjuksilla. Useimmille pst-ohjuksille on olemassa myös maa-ampumalaite, joka on 1–3:n [[sotilas|sotilaan]] liikuteltavissa.
 
Perinteisiin [[sinko]]aseisiin tai [[panssarintorjuntakanuuna|panssarintorjuntakanuunoihin]] verrattuna pst-ohjus tarjoaa suuremman kantaman (2–5 km) ja suuren panssarinläpäisykyvyn (400–1 000 mm). Ohjuksen huonoihin puoliin lukeutuu esimerkiksi sen pitkä lentoaika maaliin, jolloin maali saattaa ehtiä liikkua katveeseen, suojautua suojasavuheittein tai laukaista omasuojajärjestelmän ohjuksentorjuntapanokset, jotka ovat tosin vielä suhteellisen harvinaisia panssarivaunuissa.
 
Useimmissa pst-ohjuksissa on [[ontelopanos]], jonka suunnattu räjähdysvaikutus läpäisee panssarin. Panssarinläpäisy riippuu ennen kaikkea ontelopanoksen halkaisijasta, joka on kannettavissa ohjuksissa tyypillisesti 120–130  mm ja raskaissa ohjuksissa 150  mm luokkaa.
 
==Kehitys==
Rivi 19:
Toinen keino yrittää läpäistä moderni panssari on kahdennettu ontelopanos.<ref>bdl.ap.nic</ref>
 
Lankaohjaus on yleinen järjestelmä etenkin maavoimien ohjuksissa, mutta erityisesti lentokoneista ja helikoptereista laukaistavissa ohjuksissa käytetään [[laser]]ia, [[radio]]komentoja, optista ns.niin sanottua TV-hakupäätä tai [[lämpökameralämpötähtäin]]a.
 
== Panssarintorjuntaohjuksia ==