Ero sivun ”Nahuatl” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 23:
=== Vokaalit ===
Vokaaleja on nahuatlissa neljä kappaletta. Kaikista on olemassa sekä pitkä että lyhyt versio. /a, a:, e, e:, i, i:, o, o:/. Vokaalien kohdalla allofoneja ei ole käytännössä ollenkaan
=== Konsonantit ===
Rivi 51:
|}
H- kirjain esiintyy nahuatlissa ns. saltillona eli glottaaliklusiina. Mikäli H:ta seuraa U, se on glottaaliklusiili. Kaikissa muissa tapaukissa se ääntyy kuten suomen H, mutta muutamissa murteissa H- kirjain muuttuu tällöin J:ksi (ääntäminen säilyy ennallaan).
Muuta huomioitavaa mm.
* LL: on pitkä L eli ääntyy kuten suomessakin. Ei siis palataalisena kuten espanjassa.
* KW: on labialisoitunut K, joka lasketaan omaksi äänteekseen
* TZ: ilmaisee äännettä [ts] ja on itsenäinen kirjain
* TL: on myös itsenäinen kirjain ja ilmaisee äännettä [tɬ]
* Äänne [w] esiintyy kolmessa muodossa: kirjaimena W, tavun alussa muodossa HU ja tavun lopussa muodossa UH
* X ääntyy aina [ʃ]
=== Sanapaino ===
Sanapaino lankeaa nahuatlissa yleensä toiseksi viimeiselle tavulle.
== Kielioppi ==
Nahuatlia voidaan pitää polysynteettisenä kielenä, sillä kieli ei tunne sijamuotoja tai sukua. Omistussuhteet, luku yms. ilmaistaan nahuatlissa suffiksien avulla, jotka tuottavat toisinaan vaikeuksia.
=== Substantiivi ===
Substantiivit jaetaan nahuatlissa kahteen ryhmään sen mukaan, viittaavatko ne elollisiin vai elottomiin asioihin. Tässä jaossa tulee kuitenkin muistaa, että esim. sellaiset asiat kuten taivas käsitetään elollisiksi. Tämä jako vaikuttaa niiden suffikseihin ja on keskeisin asia substantiivien kohdalla nahuatlissa. Yleissääntö on, että mikäli substantiiviin ei ole liittynyt mikään suffiksi tai partikkeli, sen perässä on nk. absolutiivisuffiksi, joka ilmaisee käytännössä, että sana on perusmuodossa. Tämä suffiksi poistuu, kun sanaan liitetään muita suffikseja. Yleensä absolutiivisuffiksi on elollisilla substantiiveilla -tl ja elottomilla -li
Esim. ilhuicatl (taivas), mexihcatl (meksikolainen), calli (talo), tlalli (maa), tlapalli (punainen väri)
Klassissessa nahuatlissa vain elollisia substantiiveja voi muuttaa yksiköstä monikkoon, mutta nykyään elottomiakin asioita näkee monikossa suurimmissa murteissa. Tärkeimmät monikkoa ilmaisevat suffiksit ovat -tin ja -meh
Esim. cihtli (mummo) > cihtin (mummoja), cojotl (kojootti) > cojomeh (kojootit)
Sijaintia ilmaisevat suffiksit kiinnittyvät myös pääsanan jälkeen.
Esim. calli (talo) + -pan (-ssa/ -lla) > calpan (talossa)
=== Verbi ===
Verbin taivutus perustuu nahuatlissa siihen, että verbin eteen liitetään prefiksi ja verbin jälkeen suffiksi. Nämä liitteet muuttuvat sen mukaan, mikä aikamuoto ja persoona on kyseessä. Prefiksit ilmaisetvat persoonia ja suffiksit aikamuotoja sekä tarvittaessa moduksia. Aikamuotoja on kolme: preesens, preteriti ja futuuri.
== Vaikutus muihin kieliin ==
Jotkin nahuatlin kielen sanat ovat levinneet yleiseen käyttöön. Näitä ovat esimerkiksi [[avokado]] (''āhuacatl''), [[tomaatti]] (''tomatl''), [[kaakao]] (''cacahuatl''), [[chili]] (''chilli''), [[oselotti]] (''ocelotl''), [[suklaa]] (''xocolatl'') ja [[kojootti]] (''coyotl'').
==Aiheesta muualla==
* [http://nah.wikipedia.org/wiki/ Nahuatlinkielinen wikipedia]
* http://pages.ucsd.edu/~dkjordan/nahuatl/nahuatllessons/INL-00.html (englanniksi)
{{tynkä/Kieli}}
[[Luokka:Uto-atsteekkilaiset kielet]]
| |||