Ero sivun ”Peripateettinen koulukunta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Projekti viivästynyt |
linkki |
||
Rivi 12:
Nimitys ''peripateettinen'' tulee muinaiskreikan sanasta ''peripatētikos'' ({{polytoninen|περιπατητικός}}), joka tarkoittaa ”kävelevää”. Aristoteleen koulukunta tunnettiin yksinkertaisesti nimellä ''Peripatos''.<ref name="Furley">Furley, D.: "Peripatetic School", teoksessa ''Oxford Classical Dictionary'', 3rd ed., s. 1141.</ref><ref name="Lynch">Lynch, J.: "Lyceum", teoksessa Zeyl, D. (toim.): ''Encyclopedia of Classical Philosophy'', Greenwood Press 1997, s. 311.</ref> Koulukunta sai tämän nimen Lykeionin katetuista pylväskäytävistä (''peripatoi'').<ref>Nussbaum, Martha: "Aristotle", teoksessa ''Oxford Classical Dictionary'', 3rd ed., s. 166.</ref><ref name="Furley"/><ref name="Lynch"/> Antiikin ajalta peräisin olevan tarinan mukaan nimi olisi peräisin siitä, että Aristoteleellä oli tapana kävellä ympäriinsä näillä käytävillä samalla kun hän opetti oppilaitaan, sen sijaan että olisi istunut, niin kuin filosofeilla oli yleensä ollut tapana. Tarina saattaa olla peräisin [[Hermippos Smyrnalainen|Hermippos Smyrnalaiselta]].<ref>Furley, D.: "Peripatetic School", teoksessa ''Oxford Classical Dictionary'', 2nd ed., s. 801.</ref><ref>Diogenes Laertios: ''Merkittävien filosofien elämät ja opit'' V.2.</ref> Jotkut ovat hylänneet tämän legendan kokonaan.<ref>Hegel, G. W. F.: ''Lectures on the History of Philosophy 1825-6: Greek Philosophy'', vol. 2, R. Brown (käännös), Oxford University Press 2006, s. 229 & s. 229 n. 156.</ref>
Koska Aristoteleen koulu näin läheisesti liittyi gymnasioniin, siihen alettiin viitata myös nimellä Lykeion.<ref name="Furley"/> Ainakin alussa koulukunnan kokoontumiset olivat epämuodollisempia kuin mitä nimi ”koulu” antaisi ymmärtää: koululla ei ollut lukujärjestystä, eikä oppilailta vaadittu tiettyjä opintoja tai maksua opetuksesta.<ref>Barnes 2000, s. 9.</ref> Aristoteleen aikana koulun oppilaina olivat muun muassa [[Theofrastos]], [[Eudemos Rhodoslainen]], [[Fanias Eresoslainen]], [[Aristoksenos]] sekä historioitsija [[Dikaiarkhos]]. Aivan kuten Akatemiassa, Aristoteleen koulussa oli sekä nuorempia että vanhempia oppilaita, vanhempien suorittaessa tutkimuksia ja luennoidessa, ja nuorempien toimiessa yleensä vanhempien oppilaina ja avustajina. Koulun päämääränä ei ainakaan Aristoteleen aikana ollut minkään opin edistäminen vaan filosofisten ja [[Tieteellinen teoria|tieteellisten teorioiden]] tutkiminen. Koulua johtaneet toimivat vertaisina toisten joukossa.<ref name="Ostwald">Ostwald, M. & Lynch, J.: "The Growth of Schools & the Advance of Knowledge", teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Boardman, J. (toim.) | Nimeke=Cambridge Ancient History'' | Selite=Osa 6 | Julkaisija=Cambridge University Press | Vuosi=1982 | Sivu=623-624}}</ref>
Aristoteles opetti enemmän luennoimalla kuin [[Platon]]in tapaan keskustelemalla. Hän luennoi kahdesti päivässä. Aamupäivällä pidetyt luennot ({{polytoninen|εωθινος περίπατος}}, ''eōthinos peripatos'') oli tarkoitettu pienemmälle, valitulle ja luotetulle oppilaspiirille. Ne käsittelivät vaikeatajuisempia filosofian alueita, kuten [[teologia]]a, [[fysiikka]]a ja [[dialektiikka]]a. Näitä kutsuttiin ''esoteerisiksi'' opinnoiksi. Iltapäivällä pidetyt luennot ({{polytoninen|δειλινος περίπατος}}, ''deilinos peripatos'') oli tarkoitettu suuremmalle joukolle kuulijoita, ja ne käsittelivät [[retoriikka]]a, [[sofistiikka]]a ja [[politiikka]]a. Näitä kutsuttiin ''eksoteerisiksi'' opinnoiksi. Tällainen jako lähipiirille tarkoitettuihin opetuksiin ja yleisempiin opetuksiin, jotka sisälsivät edellisten pääkohdat ja joukon populaarimpia aiheita, oli tyypillinen useille kreikkalaisille filosofeille.<ref name="Smith">Smith, William: ''[http://www.ancientlibrary.com/smith-bio/ Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology]'', 1870.</ref> On todennäköistä, että monet Aristoteleen nimissä säilyneet teokset perustuvat koulussa annettuihin luentoihin, tai toisin päin.<ref>Irwin, "Aristotle".</ref> Luentojen lisäksi koulussa suoritettiin erilaisia tieteellisiä tutkimuksia.<ref>Barnes 2000, s. 7-9.</ref>
| |||