Ero sivun ”Nikolai Karamzin” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lisäystä
Rivi 1:
[[Tiedosto:Nikolay_Karamzin_by_Alexey_Venezianov_1828.jpg|150px|thumb|Nikolai Mihailovitš Karamzin]]
 
'''Nikolai Mihailovitš Karamzin''' ({{k-ru|Никола́й Миха́йлович Карамзи́н}}; [[12. joulukuuta]] <small>([[Juliaaninen kalenteri|J]]: [[1. joulukuuta]])</small> [[1766]] Mihailovsk, [[Simbirskin ujesti]] – [[3. kesäkuuta]] <small>([[Juliaaninen kalenteri|J]]: [[22. toukokuuta]])</small> [[1826]] [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]) oli venäläinen kirjailija, kielimies ja historioitsija. Hän oli merkittävä kirjakielen kehittäjä ja loi runsaasti uudissanoja venäjän kieleen.
 
Karamzin opiskeli [[Moskovan yliopisto]]ssa kirjoittamista 1781–1782.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hist.msu.ru/Science/HisUni/Profess/Students/Studalph.htm | Nimeke = Замечательные питомцы студентов Московского университета XVIII–XIX веков| Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = hist.msu.ru| Viitattu = 5.8.2014 }}</ref> Karamzin matkusteli [[Keski-Eurooppa|Keski-Euroopassa]] 1789–90 ja julkaisi klassiseksi tulleen matkakuvauksen ''Pisma russkogo putešestvennika'' (1791–92). Hänen päätyönsä on 12-osainen Venäjän historia ''Istorija gosudarstva rossijskogo'' (1816–29). Hänet nimettiin [[Pietarin keisarillnen tiedeakatemia|Pietarin keisarillisen tiedeakatemian]] kunniajäseneksi ja [[Venäjän keisarillinen akatemia|Venäjän keisarillisen akatemian]] täysjäseneksi. Nämä nimitykset tulivat hänen ansioidensa lisäksi [[Napoleonin sodat|Napoleonin hyökkäyksestä Venäjälle]], mikä sai tsaari [[Aleksanteri I]]:n nimittämään Karamzinin entisen vastustajan ja akatemian puheenjohtajan amiraali [[Aleksandr Šiškin]]in [[valtiosihteeri]]ksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pravoslavie.ru/jurnal/1409.htm | Nimeke = Все начиналось со словаря| Tekijä = Artemi Jermakov| Ajankohta = | Julkaisija = pravoslavije.ru| Viitattu = 5.8.2014 }}</ref>
Karamzin matkusteli [[Keski-Eurooppa|Keski-Euroopassa]] 1789–90 ja julkaisi klassiseksi tulleen matkakuvauksen ''Pisma russkogo putešestvennika'' (1791–92). Hänen päätyönsä on 12-osainen Venäjän historia ''Istorija gosudarstva rossijskogo'' (1816–29).
 
[[Tiedosto:1000_Karamzin.jpg|left|thumb|200px|Karamzin veistettynä Tuhatvuotisen Venäjän patsaaseen Novgorodissa]]
HänetKaramzin lasketaan venäläiseksi vastineeksi [[Jules Michelet]]ille, [[Edward Gibbon]]ille, [[Erik Gustaf Geijer|E.G. Geijerille]] ja [[Topelius|Topeliukselle]]. Karamzin oli myös [[konservatiivi]] ja tuki niitä Venäjän aatelisia, jotka vastustivat tsaarin reformeja.
 
== Lähteet ==
{{viitteet}}
 
{{Wikiaineisto}}