Ero sivun ”Kadotus” versioiden välillä

'''Kadotus''' on joidenkin uskomusten tai uskontulkintojen mukaan kohtalo pahalle tai vääräuskoiselle henkilölle. Kadotuksella voidaan tarkoittaa [[helvetti]]ä, mutta myös ''täydellistä katoamista'', ''joutumista vaeltamaan maailmassa'' tai ''tyhjyydessä iäti'' — tällainen maailmassa vaeltava sielu on kadonnut sielu tai [[kummitus]]. Yleisin kadonneista sieluista kerrottu asia on, että ne valittavat. Raamatussa sana kadotus esiintyy Vanhassa testamentissa vain kerran Jesajan kirjassa. Uudessa testamentissa se on käännetty kreikankielenkreikan kielen sanoista 'apoleia' tai 'olethros', joiden kummankin kantasana on verbi 'ollymi' = tappaa, tuhota. Sana 'apoleia' koostuu vahvistavasta alkuliitteestä 'apo' ja verbistä 'ollymi', joten se olisi parhaiten käännettävissä: (perinpohjainen) tuho. Sana esiintyy myös ilmestyskirjan tuhonenkelin nimessä, joka on kreikaksi Apollyon.