Ero sivun ”Ympäristömyrkky” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
kuva |
||
Rivi 1:
[[File:GHS-pictogram-pollu.svg|thumb|Kansainvälinen ympäristölle vaarallisten kemikaalien merkintä]]
'''Ympäristömyrkky''' on aine, joka on [[eliö]]ille haitallista jo pieninä pitoisuuksina.<ref name="BI3">{{BI3|203}}</ref> Yleensä ympäristömyrkyiksi luokitellaan [[raskasmetalli|raskasmetallit]] ja haitalliset [[orgaaniset yhdisteet]]. Osa niistä on [[torjunta-aine]]ita, joita tarkoituksella levitetään ympäristöön vahingollisten eliöiden torjumiseksi, mutta monia ympäristömyrkyiksi luokiteltuja aineita käytetään aivan muihin tarkoituksiin tai ne syntyvät teollisuuden sivutuotteina ja leviävät ympäristöön lähinnä vahingossa. Myrkyille tyypillistä on myös se, ettei eliö tarvitse niitä elintoimintoihinsa juuri lainkaan tai ollenkaan. Lisäksi myrkyt eivät hajoa tai hajoavat hyvin hitaasti luonnossa<ref>http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/aiheet/tietopaketit/ymparistomyrkyt_ja_terveys</ref>.
Rivi 7 ⟶ 8:
==Raskasmetallit==
Raskasmetalleiksi kutsutaan [[Metalli|metalleja]], joilla on suuri tiheys. Osa näistä aineista muuttuu ympäristömyrkyiksi niiden päästessä luontoon ihmisen toimien vuoksi. Koska raskasmetallit eivät hajoa, ne voivat olla biologisessa kiertokulussa ikuisesti. Joskus myrkyt sitoutuvat [[järvi]]en ja [[meri]]en sedimenttiin ja maahiukkasiin. Haitallisimpia ympäristömyrkkyjä ovat [[elohopea]], [[kadmium]] ja [[lyijy]]. Bakteerit voivat muuttaa elohopean [[metyylielohopea]]ksi, joka sitoutuu helposti eliön [[proteiini|proteiineihin]] ja on tavallista elohopeaa myrkyllisempää. Tämä aine voi synnyttää pysyviä [[hermosto]]vaurioita.
Kadmiumia joutuu luontoon monista eri lähteistä, muun muassa paristoista, [[PVC]]-muoveista ja [[väriaine]]ista. Kadmium ei ole yhtä myrkyllistä kuin elohopea, mutta poistuu elimistöstä verrattaen hitaasti. Kadmium on lisäksi [[karsinogeeni]], eli se voi aiheuttaa syöpää. Lyijyä luontoon vapautuu lähinnä liikenteestä ja teollisuudesta. Muiden myrkkyjen tavoin lyijy voi kulkeutua hyvin pitkiäkin matkoja ilmavirtojen mukana. Tämä raskasmetalli aiheuttaa kasvuhäiriöitä ja elimistön puolustusjärjestelmän heikkenemistä. Lyijy sitoutuu tehokkaasti [[humus|humukseen]] eikä liiku maaperässä herkästi, joten lyijyä joutuu kuitenkin vähän eliöihin.
==Orgaaniset yhdisteet==
Rivi 18 ⟶ 19:
Yksi orgaanisista ympäristömyrkyistä on [[öljy]], joka muun muassa vaikuttaa eläinten veden- ja lämmöneristyskykyyn heikentävästi, tuhoaa kalojen kutupaikkoja ja aiheuttaa hyvin suuria muutoksia ravintoketjuissa tuhoten jopa joitain [[populaatio]]ita kokonaan.
Pienikin määrä öljyä voi pilata suuren määrä vettä. Terveydellisen haitan lisäksi pieni määrä öljyä vedessä aiheuttaa maku- ja hajuvirheitä. Öljyä joutuu maaperään pääasiassa vuotavista säiliöistä tai onnettomuuksien yhteydessä. Suomalaisessa maaperässä viileissä olosuhteissa öljy hajoaa erittäin hitaasti ja voi pilata siten pohjavettä pitkään. Erityisen paljon öljyn saastuttamia maa-alueita on vanhojen
==Altistumisen välttäminen==
Monet ympäristömyrkyt kertyvät ravintoketjussa. Tämän vuoksi ruoan kautta voi altistua näille yhdisteille. Väestön terveyden turvaamiseksi kemikaaleille on annettu erilaisia raja-arvoja, kuten enimmäispitoisuuksia ravinnossa tai saantirajoituksia. Lisäksi Suomessa on annettu joitakin poikkeuksia yleisiin kalansyöntisuosituksiin.
== Ympäristömyrkkyjä ==
| |||