Ero sivun ”Suomen Asianajajaliitto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
{{Lähteetön|Muuten lähteetön mutta valvontalautakunnalle laitoin lähteen.}}[[Kuva:Suomen Asianajajaliiton logo.svg|thumb|Suomen Asianajajaliiton logo]]
'''Suomen Asianajajaliitto''' ({{k-sv|Finlands Advokatförbund}}) on vuonna 1958 perustettu
Suomen Asianajajaliitto on [[Suomen Lakimiesliitto|Suomen Lakimiesliiton]] jäsenjärjestö ja kuuluu jäsenenä [[Euroopan unioni]]n asianajajajärjestöjen neuvostoon CCBE:hen. Sen pääsihteerinä toimii varatuomari Minna Melender.▼
▲'''Suomen Asianajajaliitto''' ({{k-sv|Finlands Advokatförbund}}) on vuonna 1958 perustettu asianajajalakiin perustuva [[Julkisyhteisö|julkisoikeudellinen yhteisö]]. Julkisoikeudellista liittoa edelsi vuonna 1919 perustettu Suomen Asianajajaliitto ry.
▲Suomen Asianajajaliitto on [[Suomen Lakimiesliitto|Suomen Lakimiesliiton]] jäsenjärjestö ja kuuluu jäsenenä [[Euroopan unioni]]n asianajajajärjestöjen neuvostoon CCBE:hen.
==Jäsenistö==
Rivi 14 ⟶ 11:
* asianajajalain ja liiton sääntöjen mukaista sopivuutta tehtävään
Asianajajat eroavat edellä mainituilla perusteilla muista oikeudellisia palveluita tarjoavista lakimiehistä. Asianajotoimisto-nimikettä saa käyttää vain sellainen toimisto, jonka omistaa asianajaja. Julkisuudessa ja kansalaiskeskustelussa termit "lakimies" ja "asianajaja" sekoittuvat usein toisiinsa. Lyhyesti sanoen kaikki asianajajat ovat lakimiehiä, mutta kaikki lakimiehet eivät ole asianajajia (Suomen Asianajajaliiton jäseniä).
Suomessa oli vuoden 2013 lopussa noin 800 [[asianajotoimisto]]a ja niissä työskenteli noin 2
▲Suomessa oli vuoden 2013 lopussa noin 800 [[asianajotoimisto]]a ja niissä työskenteli noin 2.000 asianajajaa (luvussa on mukana noin 100 julkista oikeusavustajaa, jotka ovat Suomen Asianajajaliiton jäseniä) ja noin 600 avustavaa lakimiestä. Noin puolet asianajajista ja asianajotoimistojen palveluksessa olevista avustavista lakimiehistä työskentelee pääkaupunkiseudulla. Asianajajista naisia on noin 28 %.
==Toiminta==
Asianajajaliitto vastaa asianajajien ja oikeusavustajien ammatillisesta
Myös Suomen Asianajajaliiton hallituksella on velvollisuus valvoa asianajajien toimintaa ja sen tulee puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin. Viime kädessä hallitus voi saattaa vireille asianajajaan kohdistuvan valvontamenettelyn. Valvonta-asioiden käsittelystä ja ratkaisemisesta vastaa liiton yhteydessä toimiva lautakunta, johon kuuluu asianajajien lisäksi ammattikunnan ulkopuolisia jäseniä, mm. oikeustieteen professoreja ja tuomareita. Valvontalautakunnan päätöksestä voi menettelyn kohteena oleva asianajaja ja valtioneuvoston oikeuskansleri valittaa [[Helsingin hovioikeus|Helsingin hovioikeuteen]]. Asianajajaliitto seuraa aktiivisesti oikeuskehitystä sekä tekee työtä kansalaisten oikeusturvan parantamiseksi. Liitto jättää vuosittain lausuntonsa liki kaikista keskeisistä lainsäädäntöuudistuksista.
Rivi 29 ⟶ 24:
==Puheenjohtajat==
Suomen Asianajajaliiton puheenjohtajana toimii [[Risto Sipilä]], aiemmin tehtävässä ovat toimineet mm. [[Mika Ilveskero]], [[Riitta Leppiniemi]], [[Kari Lautjärvi]], [[Matti Manner]], [[Tomas Lindholm]], [[Pekka Sirviö]], [[Pauli Alankoja]], [[Jukka Peltonen]], [[Erkki-Juhani Taipale]], [[Erik Salvén]], [[Kaarlo Ståhlberg]] ja [[Lars Hornborg]].
==Lähteet==
| |||