Ero sivun ”Mantšut” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 1:
{{
| nimi = Mantšut
|
| lipun leveys =
| kokonaismäärä = 10,68 miljoonaa▼
| lipun selite =
| kuvat = [[tiedosto:Nurhaci.jpg|80px]][[tiedosto:Armoured Kangxi Emperor.jpg|82px]][[tiedosto:Portrait_of_Emperor_Qianlong.jpg|77px]]<br />[[tiedosto:Aisin-Gioro_Puyi_01.jpg|80px]][[tiedosto:Laoshe.jpg|78px]][[tiedosto:John Fugh.jpg|85px]]
| kuvien selite = [[Nurhaci]] - [[Kangxi]] - [[Qianlong]]<br />[[Pu Yi]] - [[Lao She]] - [[John Fugh]]
| kielet = [[mantšun kieli]], [[mandariinikiina]]▼
| alue1 = {{Kiina}}
| määrä1 =
| viite1 =
| alue2 = [[Liaoning]]
| määrä2 =
| viite2 =
| alue3 = [[Jilin]]
| määrä3 =
| viite3 =
| alue4 = [[Heilongjiang]]
| määrä4 =
| viite4 =
| alue5 = {{Taiwan}}
| määrä5 =
| viite5 =
| uskonnot =
| sukulaiskansat = muut tunguusit, kuten [[nanait]], [[udehet]], [[oroqit]], [[orokit]] ja [[ultšat]]
| huomautukset =
}}
'''Mantšut''' ([[mantšun kieli|mantšuksi]]
[[Kuva:Manchuguard.jpg|thumb|250px|Mantšusoturi]]▼
▲'''Mantšut''' ([[mantšun kieli|mantšuksi]] ''manju'', [[kiinan kieli|kiinaksi]] 滿洲 [mănzhōu]) ovat kansa, jonka perinteinen kotialue on [[Mantšuria]], joka sijaitsee nykyisin [[Kiinan kansantasavalta|Kiinassa]]. Mantšujen oma kieli, [[mantšun kieli]], on [[uhanalainen kieli]], sillä nykyiset mantšut puhuvat pääosin äidinkielenään [[kiinan kieli|kiinaa]]. Mantšuja on noin 10 miljoonaa. Mantšut ovat yksi Kiinan kansantasavallan [[Kiinan etniset ryhmät|55 virallisesti rekisteröidystä vähemmistökansallisuudesta]], mikä takaa heille tiettyjä [[Vähemmistökansallisuuksien etuudet Kiinan kansantasavallassa|etuuksia]]. Esimerkiksi [[yhden lapsen politiikka]] ei koske vähemmistökansallisuuksia.
== Historia ==
Mantšut polveutuvat tunguusikansoista, jotka ovat asuttaneet Mantšuriaa ainakin 300-luvulta [[eaa.]] Tunguusit taas olivat jakautuneet useisiin eri pienempiin heimoihin. Mantšut muodostuivat omaksi ryhmäkseen varsinaisesti vasta 1600-luvun paikkeilla. Tuolloin [[džurtšenit|džurtšenien]] hallitsija [[Nurhaci]] muodosti oman valtakuntansa, jonka pääkaupunki oli [[Mukden]]issa. Mantšu-nimitystä käytettiin alunperin tämän valtakunnan asukkaista. Myöhemmin 1600-luvulla mantšut valloittivat valtakunnastaan käsin koko Kiinan alueen muodostaen mantšujen hallitseman [[Qing-dynastia]]n. Koska mantšuja toimi valtakunnan eri hallinnollisissa tehtävissä, heitä levisi eri puolille Kiinaa.<ref name="EDC">{{Kirjaviite | Tekijä = James S. Olson | Nimeke = An ethnohistorical dictionary of China | Vuosi = 1998 | Luku = | Sivu = 219-220 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Greenwood Press | Tunniste = ISBN 0–313–28853–4 | Kieli = {{en}} }}</ref>
Mantšujen päästyä vallankahvaan heidän oma kulttuuriinsa alkoi hävitä [[kiinan kieli|kiinan]] alkaessa korvata [[mantšun kieli|mantšua]]. Mantšutaustainen Qing-dynastia pysyi vallassa vuoteen 1911 saakka, jolloin valtaan nousivat tasavaltalaiset. Väliaikainen kulttuurillinen nousukausi koettiin jälleen vuonna 1931 kun [[Japani]] valloitti Mantšurian ja perusti alueelle [[Mantšukuo]]n nimellisesti itsenäisen alueen. Maata hallitsi [[Pu Yi]], Qing-dynastian keisareista viimeinen. Mantšukuon loppu tuli [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] päättymisen myötä 1945, kun Kiina sai alueen takaisin.<ref name="EDC" />
Nykypäivänä mantšut ovatpitkälti sulautuneet ympäröivään han-kiinalaiseen kulttuuriin. Jotkut tutkijat ovatkin sitämieltä, että heitä ei edespitäisi laskea enää erilliseksi etniseksi ryhmäkseen. Mantšut ovat keskittyneet [[Liaoning]]in alueelle ja merkittäviä määriä on myös [[Jilin]]in ja [[Heilongjiang]]in alueilla. Hajanaisia yhteisöjä löytyy myös eri puolilta Kiinaa [[Hebei]]n, [[Gansu]]n, [[Shandong]]in, [[Ningxia]]n ja [[Sisä-Mongolia]]n alueilta, sekä suurissa kaupungeissa kuten [[Peking]]stä, [[Chengdu]]sta, [[Xian]]ista ja [[Guangzhou]]sta. Varsinaista enemmistöä he eivät muodosta mistään. Mantšun kieli on jo lähes hävinnyt ja sitä puhuu enää muutama henkilö vanhemmasta ikäpolvesta. Kielen viimeiset saarekkeet ovat [[Sanjiazi]]n kaupungissa Heilongjiangissa, sekä [[Dawujia]]n kaupungissa [[Anhui]]ssa.<ref name="EDC" />
==Kulttuuri==
[[tiedosto:A Manchu young man dressed in traditional clothes.jpg|150px|thumb|Manšumies perinteisessä asussa.]]
Merkittävä elinkeino mantšuille jo vuosisatojen ajan on ollut maanviljelys. Aikanaan sen ohella on harjoitettu merkittävissä määrin myös metsästystä ja keräilyä. Maanviljelystä harjoittaa yli 80 % Liaoningin, Heilongjiangin, Jilinin ja Hebein mantšuista. Viimeaikoina myös puuteollisuus on kasvattanut merkitystään. Mantšut eivät vielä Qing-dynastian aikana saaneet toimia kauppiaina,mutta tämäkin ala onkasvattanut sittemmin suosiotaan. Aikanaan tärkeän sosiaalisen järjestelmän muodostivat isälinjaiset klaanit. Klaanit säilyivät olemassa Qing-dynastian loppuun saakka. Mantšujen perinteinen uskooli shamanismi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Paul Friedrich, Norma Diamond | Nimeke = Encyclopedia of World Cultures - Volume VI | Vuosi = 1994 | Luku = | Sivu = 466-468 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = G.K. Hall & Company | Tunniste = ISBN 0-8161-1810-8 | Kieli = {{en}} }}</ref>
==Lähteet==
{{viitteet}}
{{Tynkä/Kulttuuri}}
| |||