Ero sivun ”Yhdysvaltain vapaussota” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Irokeesien tuesta pari riviä.
Nämäkin maininnat uhreista ja laivastoista on laitettava mukaan , että artikkeli olisi enemmän balanssissa..
Rivi 72:
 
28. kesäkuuta 1778 siirtokuntien armeija hyökkäsi [[Monmouthin taistelu]]ssa Philadelphiasta New Yorkiin marssimassa ollutta brittiarmeijaa vastaan. Viimeinen suuri taistelu pohjoisissa siirtokunnissa päättyi ratkaisemattomana.
 
===Laivastot===
 
Amerikan maaperällä käytyjen taistelujen lisäksi sotaa käytiin myös merellä.[[Yhdistyneen kuningaskunnan merivoimat|Englannin kuninkaallisessa laivastossa]] oli 100 [[Linjalaiva (sodankäynti)|linjalaiva]]a, joista suurin osa oli kuitenkin huonokuntoisia.<ref name="Mack 1993 166">Mackesy 1993 s. 166.</ref> Ensimmäisten vuosien ajan laivoja käytettiinkin lähinnä miehistönkuljetuksiin maalla tehtäviä operaatioita varten. Siirtokuntien joukoilta suuret sotalaivat puuttuivat kokonaan, ja he noutuivat turvautumaan [[Kaappari|kaapparilaivoihin]], jotka häiritsivät brittijoukkojen kuljetuksia. Noin 55&nbsp;000 merimiestä palveli kaapparialuksissa sodan aikana. Huhtikuussa 1778 [[John Paul Jones (sotilas)|John Paul Jonesista]] tuli ensimmäinen amerikkalainen merisankari, hänen onnistuttuaan valtaamaan vihollisen sota-aluksen ''HMS Draken'' Englannin vesillä.<ref name="Hig 1966 341-346">Higginbotham 1966 s. 341 - 346.</ref>
 
===Sodan loppu===
 
[[Tiedosto:Treaty of Paris by Benjamin West 1783.jpg|pienoiskuva|[[Benjamin West]] maalasi Pariisin rauhansopimuksen allekirjoituksen. Vain Yhdysvaltain lähettiläät päätyivät kankaalle, sillä brittiläinen delegaatio kieltäytyi poseeraamasta.]]
Vuonna 1781 amerikkalaiset ja ranskalaiset joukot ja Ranskan laivasto saartoivat kenraali Cornwallisin [[Yorktownin piiritys|Yorktownissa]] [[Virginia]]ssa. Washington marssi joukkoineen paikalle ja saartoa kiristettiin, kunnes britit antautuivat. Taistelu oli vallankumouksen huippukohta amerikkalaisten kannalta katsoen ja sen lopputulos takasi Yhdysvaltain itsenäisyyden.<ref name="Lan 2009 8">Lanning 2009. s. 8.</ref>
Rivi 95 ⟶ 100:
 
Useimmat [[intiaanit]] [[Mississippi (joki)|Mississippijoen]] itäpuolella joutuivat kohtaamaan sodan. Suurin osa heistä liittyi brittien puolelle. Arviolta 13&nbsp;000 soturia<ref name="Gre 1991 393">Greene 1991 s. 393.</ref> taisteli brittijoukoissa, suurimpana ryhmänä irokeesiliitto 1&nbsp;500 miehen vahvuisena.<ref name="Boa 1966. 424-466, 545">Boatner 1966 s. 545.</ref> Jo sodan alussa osa irokeeseista siirtyi tukemaan amerikkalaisia, mutta [[Joseph Brant]]in ja hänen sisarensa [[Molly Brant]]in vaikutusvallan ansiosta suurin osa sotureistä pysyi uskollisena Englannille.<ref name="Wald 1985 110">Waldman 1985, s. 110.</ref> Vuonna 1779 kenraali [[John Sullivan]] joukkoineen hävitti irokeesien pellot ja puutarhat ja poltti arviolta 40 irokeesien kylää. Vallankumouksellisten häikäilemätön toiminta ajoi irokeesit Kanadaan, josta käsin he jatkoivat lojalistien tukemista vuoteen 1781 asti.<ref name="Wald 1985 112">Waldman 1985, s. 112.</ref>
==Sodan uhrit==
Pitkäkestoisen sodan uhrimäärät olivat suuret. Aktiivipalveluksessa olleiden kuolleiden amerikkalaisten kokonaismääräksi on arveltu lähes 25&nbsp;000. Tästä määrästä noin 8000 kuoli taisteluissa. Vähintään yhtä monen uskotaan kuolleen tauteihin ja sotavankien kuolleisuus oli samaa luokkaa.<ref name="Shy 2001 249">Shy 2001 s. 249.</ref>
Ne tuhannet sotaveteraanit, jotka saivat työkyvyttömyyseläkkeen vapaussodan vammoistaan muodostivat todennäköisesti vain murto-osan paljon suuremmasta ryhmästä, josta moni kuoli ennen kuin heidän asiansa ehdittiin käsitellä. Pahasti haavoittuneiden tai kuolleiden amerikkalaisten yhteismääräksi arvioidaan noin 50&nbsp;000. (Tähän eivät sisälly siviilien määrät).<ref name="Shy 2001 250">Shy 2001 s. 250.</ref>
 
Siirtokuntien armeijan kuolleisuusluvut olisivat olleet vielä paljon suurempia ilman laajaa rokotusohjelmaa. Puheet isorokosta ja [[Biologinen sodankäynti|biologisesta sodankäynnistä]] levisivät jo Bostonin piirityksen aikaan talvella 1775 - 1776, jolloin brittien väitettiin tietoisesti lähettäneen tartunnan saaneita kaupunkilaisia Bostonin ympäristöön levittämään tautia.<ref name="Fenn 2001. 108">Fenn 2001 s. 108.</ref> - Washington käsitti miten vakavat seuraukset sotilaiden sairastumisella saattoivat olla ja vaati pakollisia rokotuksia kaikille uusille värvätyille. Lopulta rokotuskampanja käsitti koko siirtokunnan armeijan. Toimenpide toteutettiin vuosien 1777 - 78 aikana.<ref name="Fenn 2001. 260">Fenn 2001 s. 260.</ref>
 
[[Yhdistyneen kuningaskunnan merivoimat|Englannin kuninkaallisessa laivastossa]] palvelleista merimiehistä vain 1240 kuoli taisteluissa. Tauteihin kuolleiden määrät olivat arviolta 17&nbsp;500. Noin 42&nbsp;000 merimiestä jätti palveluksensa kesken ja karkasi sodan aikana.<ref name="Mack 1993 176">Mackesy 1993 s. 176.</ref> Useat lähteet kertovat myös tuhansista tauteihin kuolleista mustista orjista. [[Thomas Jefferson]] arvioi vuonna 1788, että sodan loppuvuosina pelkästään Virginian alueella menehtyi tauteihin noin 27&nbsp;000 britteihin liittynyttä entistä orjaa.<ref name="Fenn 2001. 269">Fenn 2001 s. 269.</ref>
 
==Seuraukset==
Rivi 114 ⟶ 126:
*{{Kirjaviite | Tekijä= Boatner, Mark M | Nimeke=Encyclopedia of the American Revolution | Selite|Julkaisija=New York: McKay | Vuosi=1966 | Tunniste=ISBN 0-8117-0578-1|Kieli ={{en}} }}
*{{Kirjaviite | Tekijä= Duffy, Christopher | Nimeke=The Military Experience in the Age of Reason, 1715–1789| Selite|Julkaisija=New York: Barnes & Noble | Vuosi=1987 | Tunniste=ISBN 0-689-11993-3| Kieli ={{en}} }}
*{{Kirjaviite| Tekijä= Fenn, Elizabeth Anne |Nimeke= Pox Americana: The Great Smallpox Epidemic of 1775–82. |Julkaisija= New York: Hill and Wang| Vuosi= 2001 | Tunniste= ISBN 0-8090-7820-1 |Kieli={{en}} }}
*{{Kirjaviite | Tekijä= Greene, Jack P. ja J. R. PoleRobert | Nimeke=The Blackwell Encyclopedia of the American Revolution| Selite= James H. Merrell, Indians and the New Republic, |Julkaisija=Massachusetts: Blackwell | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 01-55786-547-7| Kieli ={{en}} }}
*{{Kirjaviite | Tekijä=Henriksson, Markku | Nimeke=Alkuperäiset amerikkalaiset: Yhdysvaltain alueen intiaanien, inuitien ja aleutien historia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1986 | Tunniste=ISBN 951-662-385-9}}
*{{Kirjaviite | Tekijä= Higginbotham, Don | Nimeke=The War of American Independence: Military Attitudes, Policies, and Practice, 1763–1789|Julkaisija=Massachusetts: Northeastern University Press | Vuosi=1966 |Tunniste=ISBN 0-930350-44-8| Kieli ={{en}} }}
*{{Kirjaviite | Tekijä= Kaplan, Sidney & Nogrady Kaplan, Emma | Nimeke=The Black Presence in the Era of the American Revolution| Selite |Julkaisija=Massachusetts: Massachusettsin yliopiston paino Press| Vuosi=1989 |Tunniste=ISBN 0-87023-663-6|Kieli ={{en}} }}
*{{Kirjaviite | Tekijä= Mark V. KwasnyMackesy, Piers| Nimeke=Washington’s PartisanThe War for America, 1775–17831775-1783| Selite |Julkaisija=Kent:University Ohioof Nebraska Press| Vuosi=19961993 | Tunniste=ISBN 0-87338-546978-2}}0803281929|Kieli ={{en}} }}
*{{Kirjaviite | Tekijä= Kwasny, Mark V. | Nimeke=Washington’s Partisan War, 1775–1783 |Julkaisija=Kent: Ohio| Vuosi=1996 | Tunniste=ISBN 0-87338-546-2}}|Kieli ={{en}} }}
*{{Kirjaviite | Tekijä= Lanning, Michael Lee | Nimeke=The American Revolution 100: The People, Battles, and Events of the American War for Independence, Ranked by Their Significanc|Julkaisija=Sourcebooks, Inc | Vuosi=2009 |Tunniste=ISBN 978-1402221156|Kieli ={{en}} }}
*{{Kirjaviite | Tekijä= Mackesy, Piers| Nimeke=The War for America, 1775-1783| Selite |Julkaisija=University of Nebraska Press| Vuosi=1993 |Tunniste=ISBN 978-0803281929|Kieli ={{en}} }}
*{{Kirjaviite | Tekijä= McCullough, David | Nimeke=1776 | Julkaisija=New York: Simon & Schuster, Inc| Vuosi=2005 |Tunniste=ISBN 0-7432-2671-2|Kieli ={{en}} }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Roper, Jon| Nimeke = The complete illustrated guide to the presidents of America | Vuosi =2008 | Selite = | Julkaisija = Lorenz Books | Tunniste = ISBN 978-0-7548-1858-8 | Kieli ={{en}} }}
*{{Kirjaviite| Tekijä=Shy, John |Nimeke= A People Numerous and Armed: Reflections on the Military Struggle for American Independence
|Julkaisija= University of Michigan Press | Vuosi= 2001 | Tunniste= ISBN 978-0472064311 |Kieli={{en}} }}
* {{Kirjaviite | Tekijä =Waldman, Carl | Nimeke =Atlas of North American Indian | Vuosi =1985 | Selite = | Julkaisija =Fact on file Publications | Tunniste =ISBN 0-87196-850-9 | Kieli ={{en}} }}
===Viitteet===