Ero sivun ”Berliini” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Urheilu: update |
p →Kuuluisat monumentit: linkkejä |
||
Rivi 486:
==== Barokkinen ja uusklassinen kuninkaiden ja keisarien pääkaupunki ====
[[Tiedosto:GendMarkt1a.jpg|thumb|[[Gendarmenmarkt]]. Taustalla Saksalainen tuomiokirkko (''[[Deutscher Dom]]''), oikealla [[Berliinin konserttitalo|konserttitalo]]]]
Berliinin nykyistä keskustaa leimaa vahvimmin 1700- ja 1800-lukujen arkkitehtuuri, joka edusti aluksi [[Barokin arkkitehtuuri|barokki]]a ja myöhemmin [[uusklassinen arkkitehtuuri|uusklassismia]] sekä muita [[historismi]]n muotoja. Näiden tyylien mukaisesti Preussin kuninkaat ja Saksan keisarit rakensivat Berliinistä komean pääkaupunkinsa, jonka piti ilmentää heidän mahtiaan.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä= Saarinen, Hannes| Nimike=Berliini: kulttuuria ja historiaa | Sivu = 42–44 | Selite= | Julkaisija=Otava | Vuosi= 1999| Tunniste= ISBN 951-1-15696-9}}</ref> Barokkia edustavista huomattavista rakennuksista voidaan mainita esimerkiksi läntisessä Berliinissä sijaitseva [[Charlottenburgin linna]], jonka rakentaminen aloitettiin vuonna 1695. Varsinainen keskusta muodostui kuitenkin paraatikatu [[Unter den Linden]]in ympärille, jonka varrella sijaitsevat monet Berliinin tunnetuista nähtävyyksistä. Katu alkaa lännessä [[Pariser Platz]] -aukiolta ja [[Brandenburgin portti|Brandenburgin portilta]] (1788–1791), joka on kaupungin symboli. Portin vieressä on [[Berliinin valtiopäivätalo|valtiopäivätalo]] (1894). Idempänä kadun varrella sijaitsevat muun muassa [[
Keskustaan liittyy myös sen länsipuolella oleva [[Großer Tiergarten|Tiergartenin]] puisto, jossa on Saksan yhdistymissotien 1861–1871 muistoksi rakennettu voitonpylväs [[Siegessäule]] ja [[Bellevuen linna]] (1786). Tiergartenin länsipuolinen alue, joka muodostaa nykyisen Länsi-Berliinin keskustan, oli pitkään syrjäseutua, mutta sen kehitys alkoi toden teolla keisariajalla. Muun muassa sinne rakennettiin vuosina 1906–1907 [[Kaufhaus des Westens|KaDeWe]], joka on edelleen Manner-Euroopan suurin tavaratalo.<ref>[http://www.berlin-life.com/berlin/KaDeWe www.berlin-life.com]</ref>
Rivi 517:
==== Postmoderni yhdistynyt Berliini ====
[[Tiedosto:Siegessaeule Aussicht 10-13 img3 Potsdamer Platz.jpg|thumb|[[Potsdamer Platz]] (2013)]]
Yhdistynyt Berliini on muurin purkamisen jälkeen ollut vilkkaan uudisrakentamisen kohteena. Muurin häviäminen merkitsi valtavan rakentamattoman vyöhykkeen ilmestymistä keskelle miljoonakaupunkia. Uuden Berliinin rakentaminen on ollut mahtava taloudellinen ja symbolinen projekti, jolla on haluttu rakentaa yhdistyneelle Saksalle eurooppalaisen suurvalta-asemansa mukainen pääkaupunki.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä= Saarinen, Hannes| Nimike=Berliini: kulttuuria ja historiaa | Sivu = 241–256 | Selite= | Julkaisija=Otava | Vuosi= 1999| Tunniste= ISBN 951-1-15696-9}}</ref> Suurin osa Saksan liittotasavallan hallinnosta on muuttanut [[Bonn]]ista Berliiniin ja restauroidun valtiopäivätalon ympäristöön on noussut uusi hallintokaupunginosa, näkyvimpänä uusi [[Bundeskanzleramt|kanslerinvirasto]] (2001). Myös esimerkiksi [[Berliinin pohjoismaiset suurlähetystöt|pohjoismaisten suurlähetystöjen]] yhteinen rakennus (1999) Tiergartenin eteläpuolella on tullut tunnetuksi arkkitehtuurinsa takia. [[Potsdamer Platz]]ille on kohonnut pilvenpiirtäjiä ja vuonna 2000 valmistunut näyttävä [[Sony Center]]. Tiergartenin pohjoispuolelle valmistui vuonna 2006 uusi [[Berliinin päärautatieasema]], joka on Euroopan suurin risteysasema. Yhdistyneen Berliinin nähtävyyksiin kuuluvat myös [[Berliinin juutalaismuseo|juutalaismuseon]] uudisrakennus (1999) ja Brandenburgin portin vieressä entisellä muurivyöhykkeellä paljastettu [[Euroopan murhattujen juutalaisten muistomerkki|Holokaust
Yhdistynyttä Berliiniä rakentamaan kutsuttiin [[postmodernismi]]n suuret mestarit [[James Stirling (arkkitehti)|James Stirling]] Lontoosta, [[Hans Hollein]] Wienistä, [[Rob Krier]] Luxemburgista, [[Arata Isozaki]] Tokiosta ja [[Richard Meier]] New Yorkista. Saksaan haluttiin vaikutteita kaikkialta maailmasta ja heidän arveltiin innoittavan saksalaisia arkkitehteja.<ref>[http://www.goethe.de/kue/arc/thm/ein/en14438.htm www.goethe.de]</ref>
|