Ero sivun ”Charles Maurice de Talleyrand” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätty viitteitä |
|||
Rivi 1:
{{lähteetön}}
[[Tiedosto:Talleyrand 02.jpg|thumb|Talleyrand|250px]]
'''Charles Maurice de Talleyrand-Périgord''' ([[2. helmikuuta]] [[1754]] – [[17. toukokuuta]] [[1838]]) oli [[ranska]]lainen diplomaatti, joka toimi [[Ludvig XVI]]:n alaisuudessa, [[Ranskan suuri vallankumous|Ranskan Suuren vallankumouksen]], direktoraatin, konsulaatin ja heinäkuun monarkian aikana. Yksi Euroopan suurimmista diplomaateista tunnettiin usein vain nimellä '''Talleyrand'''.<ref name="ht1838"/>
== Elämäkerta ==
Talleyrand syntyi aristokraattiseen perheeseen Pariisissa. Jalkavamman vuoksi hän ei voinut lähteä Talleyrandin herttuoiden perinteiselle sotilasuralle, vaan kirkolliselle uralle, johon häntä kannusti hänen setänsä, Reimsin arkkipiispa. Hänet vihittiin papiksi 1779 ja 1780 hänestä tuli kirkon edustaja hoviin. Tässä tehtävässään hän oli laatimassa kirkon omaisuuden inventaariota 1785 ja puolusti kirkon ikiaikaisia oikeuksia. Vuonna 1789 maallisena tunnettu Talleyrand nimitettiin Autunin piispaksi suvun vaikutusvallan ansiosta.<ref name="ht1838"/>
== Ranskan vallankumous ==
Rivi 25:
Kun Napoleonin oli syösty vallasta ja [[Ludvig XVIII]] astui valtaistuimelle huhtikuussa 1814, Talleyrand oli yksi Bourbon-suvun restauraation alullepanijoista. Hän oli Ranskan pääneuvottelija [[Wienin kongressi]]ssa ja allekirjoitti Pariisin sopimuksen. Hänen ansiostaan sen ehdot olivat Ranskalle hyvin edulliset. Aluksi päätöksiä tekivät vain suurvallat; [[Itävallan keisarikunta|Itävalta]], [[Yhdistynyt kuningaskunta]], [[Preussi]] ja [[Venäjän keisarikunta|Venäjä]]. Talleyrandin vaatimuksesta myös Ranska ja Espanja otettiin mukaan takahuoneisiin. Ranska sai pitää 1792 rajansa ja sai [[Avignon]]in ja Salmin, jotka olivat olleet itsenäisiä vallankumouksen alkaessa. Kuitenkin Preussi sulautti itseensä pienemmät Saksan ruhtinaskunnat, ja sen armeijat tulivat Ranskan rajalle.
Napoleonin pako vankeudesta Elban saarelta sadaksi päiväksi 1815 oli tappio Talleyrandin diplomaattisille ponnisteluille; seurannut rauhansopimus oli vähemmän suotuisa, mutta Ranskalle oli onneksi, että Kongressi oli jo saavuttanut päätöksensä. Talleyrand erosi virastaan saman vuoden syyskuussa ja jäi vanhemman valtiomiehen rooliin. Kun [[Ludvig Filip]] nousi valtaan heinäkuun vallankumouksessa 1830, Talleyrand nimitettiin lähettilääksi Britanniaan, jossa hän oli vuosina 1830–1834.<ref name="fat1830"/> Hän pyrki vahvistamaan Ludvig Filipin vallan oikeutusta ja ehdotti 1830 Alankomaiden kapinan jälkeen Etelä-Alankomaiden jakoa Britannian suojelemaan Antwerpenin vapaavaltioon ja Ranskaan liitettävään osaan, johon kuuluisi Brysselin kaupunki.
== Lapset ==
Rivi 34:
{{Commonscat|Charles-Maurice de Talleyrand}}
== Viitteet ==
{{Viitteet|viitteet=
<ref name="fat1830">{{Lehtiviite | Otsikko = Tidningar från Utrikes Orter - England | Julkaisu = Finlands Allmänna Tidning | Ajankohta = 30.10.1830 | Numero = 127 | Sivut = 1 | www = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/401619/articles/118342 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu=29.07.2014}}</ref>
<ref name="ht1838">{{Lehtiviite | Otsikko = Talleyrand | Julkaisu = Helsingfors Tidningar | Ajankohta = 23.06.1838 | Numero = 49 | Sivut = 5-8 | www = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/385543/articles/118344 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu=29.07.2014}}</ref>
}}
[[Luokka:Ranskalaiset diplomaatit]]
| |||