Ero sivun ”Pöytä” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
penkistä |
p fix |
||
Rivi 5:
Pöytää käytetään työskentelyalustana muun muassa syödessä (''[[ruokapöytä]]'') ja muissa käsin ja istuen tehtävissä toiminnoissa. Pöydän korkeus on tällöin noin 70–80 cm.<ref>Könkkölä Maija, Esteetön asuinrakennus, Invalidiliitto, RT-Print Oy, Pieksämäki 2003, s. 23, ks. {{Kirjaviite | Tekijä = Mujunen, Virve | Nimeke =Ikääntyminen ja sen tuomat haasteet asumisessa | Vuosi =2011 | Luku = | Sivu =21 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Muotoilun koulutusohjelma | Tunniste = | www =http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/37134/Virve%20Mujunen%20opari.pdf?sequence=1 | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 29.7.2014 | Kieli = }}</ref> Seisomatyötä tehtäessä tai [[Baarituoli|korkean jakkaran]] ääressä istuttaessa pöydän tai muun [[työtaso]]n korkeus on noin 90–100 cm.
Teollisuudessa ja muussa ammattikäytössä pöydäksi voidaan kutsua mitä tahansa kalustetta, joka mahdollistaa käsillä tehtävän työn kumartelematta tai kurottelematta joko seisten tai istuen (esim. ''kokoonpanopöytä'', ''pakkauspöytä''). Parhaan [[ergonomia]]n saavuttamiseksi ne ovat usein monipuolisesti säädettäviä ja eri tehtäviä varten helposti muunneltavia. Raskasrakenteista tai lattiaan kiinnitettyä työpöytää, johon jokin työkone tai työstettävä kappale voidaan tukevasti kiinnittää työskentelyn ajaksi, kutsutaan useimmiten ''[[Penkki|penkiksi]]'' (esim. höyläpenkki, sorvipenkki).<ref>Hakusana ''penkki'', Nykysuomen sanakirja 4 (O–R) s. 598. Neljästoista painos, WSOY 1996. ISBN 951-0-18261-3.</ref>
==Erilaisia pöytiä==
| |||