Skellefteån alueen läpi virtaava [[SkellefteåSkelleftejoki]]-joki (joskus suom. ''Helettijoki''{{lähde}}) oli aikoinaan rajajoki, jonka eteläpuolella asui helsinglantilaisia eli ruotsalaisia ja pohjoispuolella lappalaisia ja suomalaisia.<ref>Kustaa Vilkuna: ''Kansatieteilijän työpöydältä: Kainuu-Kvenland''.</ref> Alueen suomalaista väestöä kutsuttiin keskiaikaisissa kirjoituksissa [[kveeni|kveeneiksi]] ja heidän maataan [[Kvenland|Kvenlandiksi]], esimerkiksi [[Ottar Haalogalantilainen|Ottar Haalogalantilaisen]] kuvauksessa n. vuodelta [[890]] sekä islantilaisen [[Níkulás Bergsson|Níkulás Bergssonin]] ''Leiðarvísir og borgarskipan'' -nimisessä kuvauksessa pohjoisen kansoista vuodelta [[1157]].<ref>Kustaa Vilkuna: ''Kansatieteilijän työpöydältä: Kainuu-Kvenland''.</ref> <ref>Kyösti Julku: ''Kvenland - Kainuunmaa''. Oulu, 1986.</ref> <ref>[http://web.uvic.ca/hrd/iallt2003/oldenglish/OEparagraph-1.html Ohthere's story in ''Old English Orosius''] Ottarin matkakertomus muinaisenglannin ja englannin kielillä.</ref> <ref>Rafn, C.C. ''Antiquités Russes II'', sivut 404–405.</ref>
[[1400-luku|1400-luvulla]] Skellefteån alueen asukkaita yritettiin käännyttää kristityiksi, mutta turhaan{{Lähde|16. syyskuuta 2008}}. [[Norlanti]]laiset kääntyivät kristinuskoon vasta satoja vuosia myöhemmin, toisin kuin muualla Ruotsissa. Syy äkilliseen mielenkiintoon Skellefteån aluetta kohtaan oli ensisijaisesti [[lohi]], jota tultiin kalastamaan alueelle.
