Ero sivun ”Kruunupuisto” versioiden välillä

27 merkkiä lisätty ,  7 vuotta sitten
p
linkki uuteen artikkeliin
Ei muokkausyhteenvetoa
p (linkki uuteen artikkeliin)
Vuonna 1903 valmistunut Takaharjun parantola oli yksi Suomen ensimmäisistä [[tuberkuloosi|keuhkotautiparantoloista]]. Sen perusti [[Suomalainen Lääkäriseura Duodecim|Duodecim]]. Parantolan suunnitteli arkkitehti [[Onni Törnqvist]]. Päärakennus on T-kirjaimen muotoinen. Lounaaseen eli järvelle päin suuntautuva julkisivu on 135 metriä pitkä. Sen päissä ovat kolmikerroksiset potilassiivet, ja keskellä T-kirjaimen kannan muodostava kolmikerroksinen keskusrakennus. Sitä ja potilassiipiä yhdistävät suuret kaksikerroksiset avokuistit, joilla potilaat saivat ajan tavan mukaista ulkoilmahoitoa. Rakennusajalle tyypillistä [[jugend]]ia edustavat muun muassa rakennuksen sinänsä vähäiset koristeaiheet. Rakennuksen yksinkertainen ja rationaalinen arkkitehtuuri on kuitenkin ajalleen epätavallista. Rakennuksessa on piirteitä, jotka ovat ominaisia myöhemmälle [[funktionalismi|funktionalistiselle]] sairaala-arkkitehtuurille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://paphe.ap-hop-paris.fr/fr/f_fin_punka.html | Nimeke = Punkaharju;Takaharju sanatorium| Tekijä = Henttonen, Maarit | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = |Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = PAPHE | Viitattu = 16.7.2008| Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.saunalahti.fi/arnoldus/tubsuomi.html | Nimeke = Tuberkuloosin hoito Suomessa | Tekijä = Forsius, Arno | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 16.7.2008 | Kieli = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.saunalahti.fi/arnoldus/tubercul.html | Nimeke = Tuberkuloosin ja sen hoidon historiaa | Tekijä = Forsius, Arno | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 16.7.2008 | Kieli = }}</ref>
 
Parantolassa oli sen valmistuessa 96 potilaspaikkaa. Toiminnan alkuvuosina keskimäärin vain kaksi kolmasosaa paikoista oli käytössä. [[Luston rautatieasema|Punkaharjun rautatieaseman]] käyttöönotto [[Huutokoski–Parikkala-rata|Elisenvaara–Savonlinna-radan]] valmistuttua 1908 lisäsi potilasmääriä. Vuonna 1921 [[Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi|Henkivakuutusyhtiö Suomi]] osti parantolan. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aikana parantola toimi sotilassairaalana (SS 1) hoitaen sekä haavoittuneita että tuberkuloosipotilaita. Suomen valtio osti parantolan vuonna 1941. Vuosina 1952–1964 se toimi nimellä Sotilasparantola ja hoiti pääasiassa Puolustusvoimien, mutta myös kuntien palveluksessa työskennelleitä potilaita. Sotilasparantola lakkautettiin, koska Puolustusvoimien tuberkuloosin hoito siirrettiin [[Lahti|Lahteen]] (Keskussotilassairaala 2), ja toisaalta tuberkuloosia sairastavien hoitopaikkojen tarve väheni nopeasti. Vuonna 1966 perustettu Fysioterapia-liitto Ry vuokrasi parantolan ja kunnostustöiden jälkeen avasi sen vuonna 1969 nimellä Punkaharjun Kuntoutuslaitos. Vuonna 1975 laitoksen nimeksi tuli Punkaharjun Kuntoutussairaala, ja vuonna 1976 sen omistajaksi muodostettiin Punkaharjun Kuntoutussairaalasäätiö. Kunnostus- ja laajennustyöt jatkuivat 1990-luvulle asti. Lähellä sijaitseva entinen [[Finlandia (Punkaharju)|Hotelli Finlandia]] otettiin Kuntoutussairaalan käyttöön vuonna 1982.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Repo, Helena & Rautio-Teijonmaa, Jaana | Otsikko = Takaharjun parantolasta Kruunupuistoksi | Julkaisu = Itä-Savo | Ajankohta = 15.6.2003 | Vuosikerta = | Numero = | Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>
 
Viime vuosiin asti [[veteraanikuntoutus]] on ollut tärkeä osa Kuntoutussairaalan toimintaa.
108 645

muokkausta