Ero sivun ”Mommilan veriteot” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
muoks. johdantoa
Tekstin selvennystä
Rivi 6:
== Tapahtumat Mommilan kartanolla ==
[[Tiedosto:Mommilan_kartano.jpg|thumb|left|300px|Mommilan kartano.]]
Marraskuun 5. päivänä 1917 Mommilan kartanoon oli saapunut 18 juhlavierasta, jotka valmistautuivat viettämään seuraavana päivänä olevaa Alfred Kordelinin 49-vuotissyntymäpäivää.<ref>Mommila, s. 9</ref><ref>Vuosi seitsemäntoista, s. 165 </ref>
 
=== 6. marraskuuta ===
Noin puoli kolmen aikaan iltapäivällä 6. marraskuuta kartanoon saapui Kordelinin juristilakimies, tuomari [[Risto Ryti]] vaimonsa [[Gerda Ryti|Gerdan]] kanssa. Kello kolmelta iltapäivällä soi puhelin ja, Alfred Kordelin viipyi puhelimessa kauan. Puhelun päätyttyä Kordelin ilmoitti juhlavieraille pastori Toivo Kukkosen ilmoittaneen, että Mommilan pysäkille oli äskettäin saapunut suuri joukko vahvasti aseistautuneita venäläisiä matruuseja. Paikkakunnalla liikkuneiden tietojen perusteella oletettiin matruusien olevan tulossa Mommilaan vangitsemaan ja ryöstämään.<ref>Mommila, s. 14</ref>
 
Illalla 6. marraskuuta 1917 Kordelin soitti Lahden suojeluskuntapäällikölle Johan Kempille ja Riihimäen suojeluskunnalle ilmoittaakseenja kertoi Mommilan rautatieasemalle tulleesta matruusipukuisesta joukkueestajoukosta ja ilmoitti tarvitsevansa turvamiehistöä.<ref>Mommila, s. 16</ref> Lahden suojeluskunta lähetti kuusi aseistettua yksityisetsivää Kordelin turvaksi kartanolle, miehet saapuivat paikalle kello 22iltakymmeneltä. Kahdella heistä oli aseistuksena Winchester-kiväärit, yhdellä venäläinen sotilaskivääri ja kahden aseistuksensa olivat itävaltalaiset sotilaskiväärit ja, muutamilla oli lisäksi taskuaseita. Suojeluskuntalaisten johtajana oli Gustav Adolf Koskela.<ref>Mommila, s. 20</ref>
 
Lahden suojeluskunta oli jatkuvassa puhelinyhteydessä Mommilan kartanon kanssakartanoon 6. ja 7. päivän välisenä yönä. Seitsemännen päivän aamuna puhelinyhteys kartanoon oli katkennutkatkesi noin 7 aikoihin ja Lahden suojeluskuntapäällikkö Kemp kutsui suojeluskuntalaiset Kaupungintaloon kello 9. Ylimääräinen juna vei 34 lahtelaista suojeluskuntalaista Mommilan asemalle.<ref>Mommila, s. 65-69</ref>
 
=== 7. marraskuuta ===
Rivi 27:
 
== Tapahtumat matkalla kohti Mommilan asemaa ==
Puolen päivän aikoihin olivat matruusit jo lähdössä. Oppaana toiminut suutari kuitenkin esitti, että matruusit ottaisivat kiinni isännän ja aikaisemmin lähetetyt kuusi turvamiestä. Alfred Kordelin ja hänen 20 vierastavierastaan vangittiin ja heitä lähdettiin kuljettamaan Mommilan asemalle hevoskyydissä. Hevosten edellä kulki joukko matruuseja autokyydilläautolla.<ref>Mommila, s.44</ref>
 
KuudenLähden kiväärinsuojeluskunnan jaMommilaan useanlähettämät pistoolin34 voiminsuojeluskuntalaista varustautunutehtivät 34Mommilan suojeluskuntalaisenasemalle joukkovasta (joillepuolenpäivän [[Hämeenaikaan, lääni]]nkoska kuvernöörilähtö antoiviivästyi Pietariin valtuudetmatkaavan järjestyksenpitoonsotilasjunan Mommilassa)takia. ehtiJunalla Mommilansaapuneilla asemallesuojeluskuntalaisilla kuitenkinoli vastavarustuksena puolenpäivänkuusi aikaan,kivääriä koskaja lähtöuseita rautateitsepistooleja viivästyija Pietariinheillä matkaavanoli sotilasjunan[[Hämeen takialääni]]n kuvernöörin antama valtuus pitää järjestystä Mommilassa. <ref>Mommila, s.66</ref> Saapuneeseen suojeluskuntaansuojeluskuntalaisjoukkoon liittyi kärköläläisiä sekä Lahden miliisipäällikkö, luutnantti J. Tamminen, joka toimi myös tulkkina. Joukko marssialkoi marssia rautatieasemalta kohti yhdeksän kilometrin päässä sijaitsevalleolevaa Mommilan kartanollekartanoa.<ref name="skh266-267"> Suojeluskuntain historia, s. 266–267</ref>
 
Suojeluskuntalaiset huomasivat vastaan tulevan auton kolmen kilometrin päässä Mommilan asemastaasemalta, Vanhalan torpan kohdalla ja kehottivat sitä pysähtymään, mutta saivat vastaukseksi laukauksia. Suojeluskuntalaiset maastoutuivat pellolle ja taistelu matruusien kanssa alkoi. Osa matruuseista pääsi läpi asemallaasemalle, mutta muut ryhtyivät kiertämään aseman suuntaan. Taistelun aikana hevosrattailtaisännöitsijä noussutForssel nousi hevosrattailta ja käveli niiden vasemmalla sivulla. kävellytVahtimatruusi isännöitsijä Forssel yritettiinyritti murhata vahtimatruusinForsselin lyödessälyömällä häntä suurikokoisella pistoolilla päähän, jolloin hänForssel kaatui pää verisenä ojan pohjalle. Tämän murhayrityksen todistajana oli Frans Kenttälä, joka oli pakotettu ajamaan vankien kuljetuksessa käytettyjä hevosrattaita. TämäHyökkäys Forsselia kohti tapahtui toista kilometriä Teuron sillan jälkeen, ylämäessä Vanhalan torpan lähellä.<ref>Mommila, s. 77–79</ref>
[[Tiedosto:Mommila massacre scene.jpg|thumb|left|300px|Mommilan veritekojen murhapaikka.]]
[[Tiedosto:Mommila_Vanhalan_torppa.jpg|thumb|Right|300px|Mommila Vanhalan torppa.]]
Vanhalan torpan suunnalta juoksi vihainen matruusi pistoolia heilutellen ja huutaen, hän suuntasi kohti Alfred Kordelinia kuljettavia hevosrattaita kohden. Sitten hänmatruusi äkkiä hyppäsi ja syöksyi vaunujen taakse ja iski hirveällä voimalla pistoolillaan Kordelinia päähän ja laukaisi samalla aseensa. Kordelinin hattu putosi maantielle ja ruumis kallistui vaunujen oikealle puolelle, päänKordelinin pää vaipuessavaipui vaunujen astinlaudalle.<ref>Mommila, s. 93-94</ref>
[[Jokioisten kartano]]n isännöitsijä Paul Pettersson istui kuskipukilla ja näki Alfred Kordelinin murhan. Sama matruusi, joka murhasi Kordelinin, ojensi aseensa ja ampui Pettersonia kohti osuen suoraan hänen selkäänsä, jolloin Petterssonin ruumis retkahti taaksepäin kaatuenja kaatui Kordelinin ruumiin päälle selälleen jalkojen jäädessä kuskipukille.<ref>Mommila, s. 95</ref>
 
Hevosrattaiden kuskina toiminut Oksanen juoksi tien reunalla kasvavaan metsään ja meni kartanoon kertomaan tapahtumasta. Edempänä seisonut kuski Rainio käänsi kiireesti hevosensa ja ajoi kovaa vauhtia kartanoon myös kertomaan tapahtuneestatapahtumasta.<ref>Mommila, s. 96</ref>
 
Muut matruusien kiinni ottamat Kordelinin vieraat pakenivat metsään. Surman motiivina lienee ollut kostomieliala ja se, että venäläisten oppaana toiminut Johan Skott oli entinen kartanon alustalainen, joka oli aiemmin kartanostasanottu irtisanottuirti ja karkotettu alustalainenkartanosta.<ref name="skh266-267"/>
 
[[Lahden suojeluskunta]]laisista kaatuivat laukausten vaihdossa valokuvaaja Uno Berglund ja metsänhoitaja August Koivunen. Matruusien tappioista ei ole tarkkaa tietoa. Johan Skott haavoittui kahakassa ja kuoli muutama päivä myöhemmin sairaalassa haavakuumeeseen. Myös vangittuja kuljettamassa ollut 15-vuotias kyytipoika Toivo Jokela haavoittui ja menehtyi myöhemmin Helsingin Kirurgisessa sairaalassa haavoihinsa.<ref>Kansan Lehti 1.12.1917, s. 5.</ref> Tapahtuma aiheutti suojeluskuntalaisten kokoontumisia. Riihimäeltä tuli vahva venäläinen sotilasosasto joka ryhtyi jahtaamaan Lahden suojeluskuntalaisia.<ref name="skh266-267"/>