Ero sivun ”Prekessio” versioiden välillä

3 merkkiä poistettu ,  6 vuotta sitten
tekstin siirtelyä
(tekstin siirtelyä)
 
 
'''Prekessio''' (myös '''presessio''') tarkoittaa pyörimisakselin kiertymistä. Prekessoiva kappale pyörii oman akselinsa ympäri ja lisäksi akselin suunta muuttuu siten, että kaltevuuskulma pysyy vakiona mutta kaltevuussuunta kiertyy.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Young & Freedman| Nimeke = University Physics with Modern Physics, 11. painos| Kappale = 10.7| Sivu = 387| Selite = | Julkaisija = Pearson | Vuosi = 2004| Tunniste = ISBN 0-321-20469-7 | Viitattu = | Kieli = {{en}}}}</ref> Jos pyörivän [[hyrrä]]n akseli ei ole tarkkaan pystysuorassa, se suorittaa prekessioliikettä.
 
[[Tähtitiede|Tähtitieteessä]] prekessiolla tarkoitetaan [[Maa]]n tai muun taivaankappaleen akselin kaltevuussuunnan muuttumista pitkän ajan kuluessa. Prekession vuoksi taivaankappaleiden tähtitieteellisistä koordinaateista eli [[rektaskensio]]sta ja [[deklinaatio (tähtitiede)|deklinaatiosta]] on aina ilmoitettava, mille ajanhetkelle eli ''epookille'' ne on annettu.<ref name=TahtPer39>Tähtitieteen perusteet, s. 39</ref>
 
==Maan prekessio==
 
[[Tähtitiede|Tähtitieteessä]] prekessiolla tarkoitetaan [[Maa]]n tai muun taivaankappaleen akselin kaltevuussuunnan muuttumista pitkän ajan kuluessa. Maan akseli kiertää hyrrän akselin tavoin ympyrämäistä liikettä 25&nbsp;725 vuoden<ref>Otavan iso Fokus, 5. osa (Mn-Qv), art. Presessio, Otava 1973, ISBN 951-1-01070-0</ref> jaksossa, joka tunnetaan nimellä [[platoninen vuosi]]. Prekession vuoksi maan akseli ei aina osoita samaan kohtaan [[taivaanpallo]]lla eli taivaannavat liikkuvat suhteessa tähtiin. Nykyään Maan akselin pohjoispää osoittaa hyvin lähelle [[Pohjantähti|Pohjantähteä]], joka siis on lähellä pohjoista taivaannapaa mutta vuoden 14000 aikoihin taivaannapa on lähellä [[Lyyra (tähdistö)|Lyyran]] tähdistön päätähteä, [[Vega]]a.
 
Pienempää maan akselin vaappumista nimitetään [[nutaatio]]ksi.
 
Prekession vuoksi maan akseli ei aina osoita samaan kohtaan [[taivaanpallo]]lla eli taivaannavat liikkuvat suhteessa tähtiin. Nykyään Maan akselin pohjoispää osoittaa hyvin lähelle [[Pohjantähti|Pohjantähteä]], joka siis on lähellä pohjoista taivaannapaa mutta vuoden 14000 aikoihin taivaannapa on lähellä [[Lyyra (tähdistö)|Lyyran]] tähdistön päätähteä, [[Vega]]a.
 
Prekessiosta seuraa myös, että pitkällä aikavälillä Maa ei aina ole samalla puolella Aurinkoa samana vuodenaikana suhteessa tähtiin. Ne kohdat Maan radasta, joissa Maa on esimerkiksi [[kevätpäiväntasaus|kevätpäiväntasauksena]], siirtyvät vuodessa noin 50,26" eli yhden asteen noin 72 vuodessa. Samoin on laita sen [[tähtitaivas|tähtitaivaan]] pisteen, [[taivaanekvaattori]]n ja [[ekliptika]]n leikkauspisteen eli [[kevättasauspiste]]en, jonka suunnassa Aurinko tällöin on. Se sijaitsi kaksituhatta vuotta sitten lähellä [[Kalat (tähdistö)|Kalojen]] ja [[Oinas (tähdistö)|Oinaan]] tähdistöjen rajaa, nykyisin lähellä [[Vesimies (tähdistö)|Vesimiehen]] ja Kalojen rajaa. Vasta yhden platonisen vuoden kuluttua nämä ovat entisellä kohdallaan. Koska kevättasauspiste siirtyy, [[sideerinen vuosi]] on hieman pidempi kuin [[trooppinen vuosi]].<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Hannu Karttunen, Heikki Oja, Pekka Kröger, Markku Poutanen | Nimeke = Tähtitieteen perusteet | Sivu = 57 | Julkaisija = Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, Valtion painatuskeskus | Vuosi = 1984 | Tunniste = 951-859-367-1}}</ref>
 
Prekession vuoksi taivaankappaleiden tähtitieteellisistä koordinaateista eli [[rektaskensio]]sta ja [[deklinaatio (tähtitiede)|deklinaatiosta]] on aina ilmoitettava, mille ajanhetkelle eli ''epookille'' ne on annettu.<ref name=TahtPer39>Tähtitieteen perusteet, s. 39</ref>
 
Prekessio johtuu siitä, että Aurinko ja Kuu pyrkivät vetovoimillaan kääntämään litistyneen maapallon [[ekvaattori]]a [[ekliptika]]tason eli ratatason suuntaiseksi. Maan pyörimisliikkeen vuoksi vaikutuksena kuitenkin on, että kaltevuuskulma pysyy vakiona, mutta akselin suunta kiertyy.<ref name=TahtPer39 />
 
[[Jens Olsenin maailmankello]]ssa [[Kööpenhaminan raatihuone]]ella on osoitin, joka on ajastettu tekemään yksi kierros yhtä pitkässä ajassa kuin Maan akseli prekession vuoksi palaa entiseen asentoonsa eli yhdessä platonisessa vuodessa. Tämä on hitain ihmisen tekemä esine, joka liikkuu säädetyllä nopeudella.
 
 
 
== Viitteet ==
5 422

muokkausta