Ero sivun ”Tuusulan Rantatie” versioiden välillä

399 merkkiä lisätty ,  5 vuotta sitten
johdantokappaletta täydennetty; toimimaton viitelinkki vaihdettu toimivaan; aiheesta muualla
(typo)
(johdantokappaletta täydennetty; toimimaton viitelinkki vaihdettu toimivaan; aiheesta muualla)
[[Tiedosto:TuusulaRantatie2.JPG|right|thumb|250px|Rantatien pohjoispää]]
[[Tiedosto:RantatieGuide.JPG|right|thumb|250px|Opastaulu Rantatien eteläpäässä]]
'''Rantatie''' (myös '''Tuusulanjärven Rantatie'''<ref name=tiehallinto>{{Kirjaviite | Tekijä = Liimatainen, Kirsi | Nimeke = Tiehallinnon museotiet ja sillat, Museokohdeselvitys| Vuosi =2007 | Luku = | Sivu =32-34 | Selite =Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 11/2007 | Julkaisupaikka =Tampere | Julkaisija =Tiehallinto | Tunniste = | www =http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf2/4000555-vtieh_museotiet_ja_sillat.pdf | www-teksti =julkaisun verkkoversio | Tiedostomuoto =pdf | Viitattu = 8.8.2012 | Kieli = }}</ref> tai '''Tuusulan Rantatie''') on noin neljä kilometriä pitkä [[museotie]] [[Tuusula]]ssa. Se on aikoinaan ollut osa [[Helsinki|Helsingistä]] [[Heinola]]an johtaneesta päätiestä, mutta parhaiten se tunnetaan tien varteen 1900-luvun alussa muodostuneesta [[Tuusulanjärven taiteilijayhteisö]]stä. Rantatie kulkee [[Tuusulanjärvi|Tuusulan­järven]] itä­rannan suuntaisesti noin 100-200 metrin päässä rannasta ja johtaa Tuusulan kirkonkylästä lähelle [[Järvenpää]]n rajaa. Se liittyy molemmissa päissään Järven­pään­tiehen ([[seututie 145|seututiehen 145]]), joka myös kulkee järven suuntaisena, mutta hieman kauempana sen rannasta.
 
== Historiallisen tieverkon osana ==
 
Kun [[Suomen tienumerointijärjestelmä]] vuonna 1938 otettiin käyttöön, Rantatiestä tuli osa [[valtatie 5|valta­tietä 5]], joka johti Helsingistä [[Lahti|Lahden]], [[Mikkeli]]n, [[Kuopio]]n ja [[Kuusamo]]n kautta [[Kemijärvi|Kemi­järvelle]].<ref>Suomen kartasto 1950</ref> Jo samoihin aikoihin alettiin Hyrylän ja Järvenpään välille kuitenkin suunnitella uutta, suorempaa tietä. Uusi tie, hieman idempänä kulkeva Järvenpääntie, rakennettiinkin 1950-luvun lopulla ja valmistui vuonna 1959.<ref>Hiltunen, s. 7</ref><ref name=tiehallinto />. Samoihin aikoihin rakennettiin myös [[Kerava]]n ja Järvenpään itä­puolitse kulkeva [[Lahdentie]], jota pitkin valta­tie 5 siirrettiin kulkemaan. Täten Rantatie jäi sivutieksi, jolla nykyisin on [[paikallistie]]nä tie­numero 11609,<ref>{{verkkoviite | Osoite =
http://http://portal.liikennevirasto.fi/portal/page/portal/f/liikenneverkko/tiet/tienumerokartat/UUD_ELY_kokoalue_0uusimaa.pdf | Nimeke = Kartta Uudenmaan teistä | Julkaisija = Tiehallinto | Viitattu = 823.87.20122014}}</ref>, mutta tätä numeroa ei tien varrella ole merkitty opasteisiin.
 
Rantatie oli soratie vuosiin 1978-19791978–1979 saakka, jolloin se asfaltoitiin.<ref>Hiltunen, s. 11</ref> Museo­tieksi Ranta­tie julistettiin vuonna 1982.<ref>Hiltunen, s. 7</ref>
 
Rantatien jatkeeksi käsitetään nykyisin usein ''Kirkkotie'', joka johtaa Tuusulan kirkonkylästä [[Tuusulanjoki|Tuusulanjoen]] ylittävälle Kosken­sillalle ja jonka varrella [[Tuusulan kirkko]] sijaitsee. Sekin on ollut olemassa jo 1700-luvulla, mutta pohjoisinta osaansa lukuun ottamatta se ei ole koskaan ollut osa osa vanhaa päätietä, joka Hyrylän ja kirkonkylän välillä Hyökkälän kautta nykyisen Mahla­mäen­tien kohdalla.<ref>Hiltunen, s. 51</ref>
===Viitteet===
{{Viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
 
* {{verkkoviite | Osoite = http://www.tuusulanrantatie.fi/ | Nimeke = Tuusulan Rantatie, Aktiivinen kulttuurimaissema Tuusulan ja Järvenpään syleilyssä}}
 
== Kirjallisuutta ==
90 196

muokkausta