Ero sivun ”Uitto” versioiden välillä

Usein vähävetisissä ja mutkikkaissa puroissa jouduttiin rakentamaan erilaisia uittolaitteita purouiton sujumiseksi ja tukkisumien syntymisen estämiseksi. Tukkijätkien tehtävänä oli ohjata purossa uivia tukkeja kekseillään. Purouitto loppui Suomessa suurimmalta osaltaan [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeen. Jokiuitto vaati uoman perkausta, uittolaitteiden rakentamista ja jatkuvaa kunnossapitoa, ja oli erityisesti jokien yläjuoksulla monesti vaikeaa veden vähyyden takia. Uittoa helpotettiin rakentamalla järvien välille uittorännejä, jolloin ei tarvittu välttämättä lainkaan alkuperäistä vesiväylää. [[Metsäautotie|Metsäautoteiden]] kehittyessä jokiuitto kävi kannattamattomaksi ja korvattiin puutavara-autoilla. Viimeiset jokiuitot tapahtuivat [[Kymijoki|Kymijoella]] [[Kuusankoski|Kuusankosken]] yläpuolella vuonna [[2002]]. <ref>http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=4651&lan=fi {{deadlink}}</ref>, [[Iijoki|Iijoella]] kesällä [[1988]] ja [[Kemijoki|Kemijoella]] kesällä [[1991]]. Nykyään Suomessa uitetaan puutavaraa vain järvissä, vaikkakin puutavaran autokuljetus on lähes täysin syrjäyttänyt uiton.

*[http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&agartikkelit/talven_metsatoita_haapajarvella_1949_102143.html#media=7&t=&a=2494102141 YLE/Elävä arkisto: KoulupojatTalven jätkienmetsätöitä jäljilläHaapajärvellä 1949]. (viitattuViitattu 423.7.112014.2008)