Ero sivun ”Dardilaiset kielet” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti poisti 27 Wikidatan sivulle d:q161101 siirrettyä kielilinkkiä
Jafeluv (keskustelu | muokkaukset)
p linkki
Rivi 5:
Dardilaisten kielten sisällä erottuu selvimmin itäinen ryhmä, johon kuuluvat kašmiri, [[šinan kieli|šina]], [[phaluran kieli|phalura]] ja siitä eriytynyt [[sawi]].<ref name="jazyki 15">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki mira: Dardskije i nuristanskije jazyki | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Indrik | Vuosi = 1999 | Sivu = 15 | Tunniste = ISBN 5-85759-085-X}}</ref> Kašmiri murteineen on toisinaan katsottu omaksi ryhmäkseen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Consice Encyclopedia of Languages of the World | Julkaisupaikka = Oxford | Julkaisija = Elsevier | Vuosi = 2009 | Sivu = 282 | Tunniste = ISBN 978-0-08-087774-7}}</ref> Yhteisnimityksellä ''kohistani'' kutsutaan [[maijanin kieli|maijania]], [[torwalin kieli|torwalia]] ja [[baškarikin kieli|baškarikia]] eli gawria. Keskiryhmän pohjoiseen alaryhmään kuuluvat [[khowarin kieli|khowar]] ja [[kalašan kieli|kalaša]]. Lähinnä maantieteellisin perustein erotettavassa keskiryhmän eteläisessä alaryhmässä erityinen asema on [[tirahin kieli|tirahilla]]. Lähellä toisiaan ovat eteläisen alaryhmän [[gawarin kieli|gawar]] eli gawar-bati ja [[katarkalain kieli|katarkalai]] sekä toisaalta [[šumaštin kieli|šumašti]], [[grangalin kieli|grangali]] ja [[ningalamin kieli|ningalami]]. Erillisen ryhmän muodostavat [[pašain kieli|pašai]] ja sen lähisukukielet tai murteet.<ref name="jazyki 15" /> [[Damelin kieli|Damelin kielessä]] on sekä dardilaisia että nuristanilaisia piirteitä. Dardilaisena pidetty [[dumakin kieli|dumaki]] kuuluu geneettisesti keskisiin indoarjalaiskieliin.<ref name="jazyki 14" />
 
Dardilaisista kielistä ainoastaan kašmirilla on pitkä kirjallinen perinne. Sitä on vanhastaan kirjoitettu intialaisilla [[šaradasarada]]-, [[nagari]]- ja [[takri]]kirjoituksilla.<ref name="slovar">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Lingvistitšeski entsiklopeditšeski slovar | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Sovetskaja entsiklopedija | Vuosi = 1990 | Sivu = 127 | Tunniste = ISBN 5-85270-031-2}}</ref> Nykyinen kašmirin kirjakieli perustuu [[arabialainen kirjaimisto|arabialais-persialaiseen kirjaimistoon]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Consice Encyclopedia of Languages of the World | Julkaisupaikka = Oxford | Julkaisija = Elsevier | Vuosi = 2009 | Sivu = 583 | Tunniste = ISBN 978-0-08-087774-7}}</ref> Viime aikoina myös khowaria, maijania, šinaa ja pašaita varten on laadittu arabialaisiin aakkosiin perustuvat kirjoitusjärjestelmät.<ref name="slovar" />
 
==Lähteet==