Ero sivun ”Kapo” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
m |
Kehitetty artikkelia, USHMM:n FAQ-linkki ei vaikuta ainakaan nykyisellään pitävän sisällään mitään aiheeseen liittyvää. |
||
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|kertoo vartijoista. Sanan muista merkityksistä katso [[Kapo (täsmennyssivu)|täsmennyssivua]].}}
[[Kuva:Oberkapo - Armbinde.jpg|thumb|Juutalaisen Oberkapon käsinauha]]
[[Kuva:Hans Wolf.jpg|thumb|Hans Wolf, joka oli kapona Tröglitzin keskitysleirillä]]
'''Kapo''' oli [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana [[natsi-Saksa]]ssa ja sen miehittämillä alueilla mies- tai naispuolinen [[keskitysleiri]]vanki, joka oli vapaaehtoisesti ilmoittautunut eräänlaiseksi vartijavangiksi usein parantaakseen siten omia selviytymismahdollisuuksiaan.
Nimen alkuperästä ei ole täyttä selvyyttä, mutta eri teorioiden mukaan sana olisi joko lyhenne [[eufemismi]]sta ''Kameradschaftspolizei'' tai vaihtoehtoisesti juontuisi [[Italian kieli|italian]] johtajaa tarkoittavasta ''il capo''sta tai [[Ranskan kieli|ranskan]] [[korpraali]]a merkitsevästä ''caporal''ista. Suuremmilla leireillä oli tavallisten kapojen lisäksi myös näiden esimiehinä toimivia ''Oberkapo''ja. Vankien natsiterminologian mukaisessa "itsehallinnossa" näiden yläpuolella olivat parakkien, blokkien ja leirin vanhimmat joiksi suosioon päässyt kapo saattoi tulla nimitetyksi.
Kapoilla oli tavallisesti tumma takki, käsivarsinauha sekä aseena puinen patukka. Heidän varsinainen tehtävänsä oli pitää järjestystä vankien keskuudessa ja panna toimeen leirijohdon määräyksiä ilman muille vangeille langennutta velvollisuutta pakkotyöhön. Kapot toimivat siis leirien hierarkiassa tarkoituksellisen vaikeassa asemassa vankien ja vartijoiden välissä henkilökohtaisessa vastuussa määräysten toteutumisesta. Mikäli kapo toimi liiaksi kanssavankiensa eduksi saattoi hän koska tahansa menettää asemansa, toisaalta brutaalilla toiminnalla saattoi saada vartijoiden suosion ja sen tuomia erivapauksia esimerkiksi elintarvikkeiden ja muiden elinolosuhteiden muodossa mitkä toisaalta pakottivat kapon pitämään kiinni asemastaan entistä tiukemmin sillä sen menettäessään hän joutuisi kanssavankiensa armoille ja mahdollisen koston kohteeksi.
Yleisen käsityksen mukaan kapoina suosittiin rikollisvankeja, historiantutkimuksen keinoin tätä ei kuitenkaan ole kyetty osoittamaan ja esimerkiksi [[Buchenwald]]issa toiminta oli olennaisilta osiltaan kokonaan poliittisten vankien käsissä. Yksipuoliseen käsitykseen lienee vaikuttanut se tosiasia että myös useimmat sodanjälkeiset vankikertomukset ovat poliittisten vankien käsialaa. Onkin ilmeistä että eri vankiryhmiä pyrittiin järjestelmällisesti ajamaan toisiaan vastaan mikä helpotti leireistä vastanneen [[SS]]:n työtä. Kokonaisuudessaan järjestelmä mahdollisti keskitysleirien toiminnan hyvin vähäisellä henkilöstötarpeella SS:n puolelta.<ref>Karin Orth: ''Gab es eine Lagergesellschaft? „Kriminelle“ und politische Häftlinge im Konzentrationslager.'' Teoksessa: Darstellungen und Quellen zur Geschichte von Auschwitz. Saur, München 2000, ISBN 3-598-24033-3, S. 109–133.</ref>
[[Gillo Pontecorvo]] on ohjannut elokuvan ''[[Kapo – keskitysleirin vartija]]''.
| |||