Ero sivun ”Pikkuhavukirva” versioiden välillä

Äkämistä kuoriutuvat siivelliset aikuiset ovat 1,9&ndash;2,0 &nbsp;mm:n pituisia mustahkoja hyönteisiä. Lehtikuusella siivettömät kirvat ovat tummanharmaita ja sukupolvesta riippuen ne joko ovat vahapeitteisiä tai eivät. Lehtikuusella syntyvät siivelliset aikuiset ovat 1,0&ndash;1,5 &nbsp;mm:n pituisia, niiden pää ja keskiruumis ovat harmaat ja takaruumis vihreä. Kromosomiluku 2n=20.<ref name="AWP"/><ref name="INF">[http://influentialpoints.com/Gallery/Adelges_laricis_Larch_adelgid_Larch_woolly_aphid.htm Aphid Identification] {{en}}</ref>

Pikkuhavukirvalla esiintyy useimmille havukirvalajeille ominainen, varsin monivaiheinen isäntävaihto, ja erityyppisiä yksilöitä esiintyy vaihtokierron eri vaiheissa. Lajin primääri-isäntinä toimivat [[kuuset]], joilla munista kuoriutuu kantaemoja (''fundatrix''). Nämä talvehtivat kuusen silmujen tyvillä ja käynnistävät keväällä äkämänkehityksen.<ref name="AWP"/><ref name="AWP2">[http://www.aphidsonworldsplants.info/z_Fig.%201.htm kaaviokuva pikkuhavukirvan elinkierrosta] {{en}}</ref><ref name="AWP"/><ref name="MET">[http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lajit_kansi/adlari-n.htm Metla: metsien terveys]</ref>

Kesä-heinäkuussa äkämistä kuoriutuvat siivelliset kirvat (''gallicolae'') lentävät sekundääri-isäntinä toimiviin [[lehtikuuset|lehtikuusiin]], missä ne munivat [[partenogeneesi|neitseellisesti]]. Näistä munista syntyvät kirvat (''neosistenstes'') talvehtivat lehtikuusen tuoreimpien vuosikasvujen silmujen ympärillä ja puolestaan munivat neitseellisesti keväällä. Syntyvät lehtikuusella elävät kirvat (''sistentes'') eivät muodosta äkämiä vaan elävät vahasta muodostuneen villan suojissa ja aiheuttavat neulasten kasvuhäiriöitä ja kuivumisen. Näiden neitseellisesti munitut jälkeläiset ovat muista poikkeavia: joko emojensa tapaan siivettömiä (''progrediens'') tai siivellisiä (''sexuparae''). Siivelliset yksilöt lentävät takaisin kuusiin ja munivat siellä neitseellisesti. Näistä munista kuitenkin kuoriutuu koiraita sekä suvullisesti lisääntyviä naaraita, jotka parittelevat ja naaraat munivat. Hedelmöittyneistä munista syntyy lopulta uusia kantaemoja. Lehtikuuselle jäävät ''progrediens''-sukupolven kirvat jatkavat suvutonta lisääntymistä ja erittävät erittäin runsaasti vahaa ja [[mesikaste]]tta.<ref name="AWP2AWP"/><ref name="AWPINF"/><ref name="INFAWP2"/><ref name="MET"/>