|
__NOTOC__
'''Sylvia Petronella Antoinette van der Moer''', yleensä pelkkä '''Petronella''' ([[11. syyskuuta]] [[1923]] [[Haag]], [[Alankomaat]] – [[28. tammikuuta]] [[2014]] [[San Francisco]], [[Yhdysvallat]])<ref name=lapinkansa>{{Lehtiviite | Tekijä = Miettunen, Olli | Otsikko = Kultakenttien legenda kuollut | Julkaisu = Lapin Kansa | Ajankohta = 2.4.2014 | Julkaisija = | www = http://www.lapinkansa.fi/Lappi/1194890258739/artikkeli/kultakenttien+legenda+kuollut.html | Viitattu = 9.4.2014 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://findingpetronella.com/2014/04/01/above-all-she-was-a-mother/ | Nimeke = Above all, she was a mother | Tekijä = O’Connell, Jenny | Ajankohta = 1.4.2014 | Julkaisija = Jenny O’Connell | Viitattu = 9.4.2014 | Kieli = {{en}}}}</ref> oli [[Suomi|Suomen]] [[Lapin lääni|Lapissa]] muutaman kuukauden ajan vuonna 1949 oleskellut ja paljon julkisuutta saanut hollantilainen nainen, joka kuuluu nykyään Lapin kultamaiden legendoihin. Petronellasta liikkuu monenlaisia kertomuksia ja monet niistä ovat aikojen saatossa värittyneet.
Petronella saapui [[Suomi|Suomeen]] kesäkuussa 1949 lehtinaisenaesiintyen toimittajana<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Petronella+hurmasi+Lemmenjoen+kultamiehet/1135242441630| Nimeke = Petronella hurmasi Lemmenjoen kultamiehet| Tekijä = Tahkolahti, Jaakko | Julkaisu = Helsingin Sanomat| Ajankohta = 1.1.2009| Julkaisija = Sanoma News | Viitattu = 2.1.2009}}</ref><ref name=hs>Huijarista Lapin legendaksi. Helsingin Sanomat 13.7.2014 s. C 6-7</ref> Helsingissä hän jätti hotellilaskunsa maksamatta ja katosi. [[Rovaniemi|Rovaniemellä]] hän oli kuullut Lapin kullankaivajista. Petronella lähti erään geologin mukana pohjoisen kultakentille ja jäi Morgamojalle kullankaivajien kokille Tyyne Tähdelle apulaiseksi. Siinä työssä hän auttoi ruuanlaitossa, siivosi ja pesi pyykkiä. Hänen kerrotaan olleen ahkera ja saaneen kullankaivajien kunnioituksen. Petronellan muistellaan olleen iloinen ja miellyttävä mutta hän ei kuitenkaan pyrkinyt viettelemään miehiä.<ref>Mäkipuro, 1965, s. 117</ref>
Vuoden 1949 syyskuun lopulla Petronella lähti käymään [[Inari]]ssa, josta hänen aikomuksenaan oli palata takaisin kultajoille siihenkaivukauden astiloppuun kun kaivukautta kestäisisaakka. Poliisi kuitenkin pidätti hänet Inarissa. Hänen passinsa oli mitätöity, ja hänen tuli poistua maasta. Petronella tuomittiin Helsingin raastuvanoikeudessa 18. lokakuuta 1949 karkotettavaksi Suomesta viideksi vuodeksi. Häntä syytettiin maksamatta jääneestä hotellilaskusta, oleskeluviisumin ylittämisestä ja väärällä nimellä esiintymisestä. Lehdissä tapaustatapauksesta uutisoitaessakerrottaessa esitettiin väitteitä vakoilusta ja arvailuja hänen tekemisistään kultamailla. Mistään arveluttavasta hotellilaskua lukuun ottamatta ei ole olemassa näyttöä.<ref>Mäkipuro, 1965, s.118</ref> Hänen kuitenkin karkotettiin vain pikkurikoksista.<ref name=hs/>
Petronella poistui maasta mutta jätti lähtemättömän jäljen sekä kultamiesten mieliin että kultamaille;. nykyäänNykyään Lemmenjoen maisemissa kohoavat kaipaamaan jääneiden kultamiesten nimeämät ''Petronellankukkulat''Petronellan kukkulat (sijainti {{Coor dm|68|39.288|N|25|45.286|E}}).<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = | Otsikko = Petronellan kummut muistona | Julkaisu = Turun Sanomat | Ajankohta = 5.9.2012 | Vuosikerta = | Numero = | Sivut = | Julkaisupaikka = Turku | Julkaisija = TS-Yhtymä| Selite= | Tunniste= | www = http://www.ts.fi/teemat/matkailu/386486/Petronellan+kummut+muistona | www-teksti = | Viitattu = 5.9.2012 | Lopetusmerkki = }}</ref> Petronellaa yritettiin jälkeenpäin tavoittaa kullankaivajien ja lehtimiesten voimin tuloksetta.
Syyskuun 2007 alussa hollantilainen ryhmä löysi Petronellan osoitteenasuinpaikan. Petronella asui tuolloin [[New Albany]]n kaupungissa [[Ohio]]n osavaltiossa Yhdysvalloissa. Hän käytti (äitinsä suvun kautta tulevaa) nimeä P. Annick Vandermoer.{{Lähde}}
[[Oulun kaupunginteatteri]] on tehnyt Petronellasta fiktiivisen musikaalin vuonna [[2006]]. [[Saariselkä|Saariselällä]] on hänen nimensä mukaan nimetty ravintola ja hänen tarinansa on kerrottu Legenda-olutmerkin pulloetikettien Lapin legendoista kertovassa sarjassa.{{Lähde}}
Vuonna 2014 yhdysvaltalainen Jenny O'Connell perusti ''Finding Petronella'' -hankkeen, jossa tavoitteena on kulkea Petronellan jalanjäljissä jalkaisin Suomen läpi Lappiin. Projektille hankittiin rahoitusta joukkorahoituksella, ja sitä dokumentoidaan blogiin. O'Connell tutustui Petronellaan ja hänen tarinaansa ystävänsä, Petronellan tyttären Solange van der Moerin kautta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/jennifer_oconnell_seuraa_petronellan_jalanjalkia_lapissa/7316220 | Nimeke = Jennifer O’Connell seuraa Petronellan jalanjälkiä Lapissa | Tekijä = Leukumaavaara, Jenni | Ajankohta = 25.6.2014 | Julkaisija = Yle | Viitattu = 25.6.2014}}</ref> Näihin tarinoihin on kuitenkin tehnyt oikaisuja Suomi-Hollanti-seuran aktiivi Arnold Pietersen, jonka selvitysten mukaan Petronella ei ollut toimittaja, ei taistellut vatarintaliikkeessä eikä ollut keskitysleirillä. Hän ei myöskään ollut paronitar eikä haastatellut 1940-luvulla rosvopäällikköä [[Salvatore Guiliano]]a Sisiliassa. Pietersenin selvitysten mukaan toimittajan tittelin varjolla eri puolilla Eurooppaa tehdyt hotellipetokset olivat Petronellan elämäntapa. Suomen lisäksi hän aikalaislehtien mukaan majaili hotelleissa maksamatta Ruotsissa, Tanskassa ja Italiassa.<ref name=hs/>
VuonnaPetronella kuoli tyttärensä luona Yhdysvalloissa.<ref name=hs/> vuonna 2014, kuolleenja Petronellanhänen toiveenatoiveenaan oli, että hänen tuhkansa siroteltaisiin Lapin Lemmenjoelle. Jenny O'Connell aikoi toteuttaa toiveen kulkemalla Helsingistä Lemmenjoelle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/petronella_palaa_kultamaille__lopullisesti/7286859 | Nimeke = Petronella palaa kultamaille — lopullisesti | Tekijä = Vaarama, Vesa | Ajankohta = 25.6.2014 | Julkaisija = Yle | Viitattu = 25.6.2014}}</ref>
== Lähteet ==
| 