Ero sivun ”Allofoni” versioiden välillä

21 merkkiä lisätty ,  6 vuotta sitten
lähteetön, viitteet ovat vain huomautuksia
(Sanan "ekstrinsinen" (joka esiintyy perusmuodossa myöhemmin kappaleessa) monikon partitiivi on ekstrinsisiä. Ekstrinsiä-sanan perusmuodon pitäisi olla "ekstrinnen", joka taas ei voisi olla suomea, sillä nominien -nen-päätettä ennen on aina vokaali)
(lähteetön, viitteet ovat vain huomautuksia)
{{lähteetön}}
 
'''Allofoni''' on kielitieteellinen termi, jolla tarkoitetaan tiettyä [[foneemi]]a edustavan [[äänne]]joukon jäsentä. Esimerkiksi englannin [p] ja [pʰ] -äänteet edustavat molemmat samaa foneemia /p/. Foneemi on siis itse asiassa äännejoukko (esim. { [p], [pʰ] } ). Foneemi /p/ toteutuu [pʰ]-ääntenä sanan alussa ja [p]-äänteenä muualla (esim. /pepr/ → [pʰeɪpə̩] 'paperi'). Äänteet [p] ja [pʰ] ovat allofoneja eli kombinatorisia variantteja.
 
Osa allofonisesta vaihtelusta on konventionaalista, totunnaista joskin automaattista. Esimerkiksi ruotsin kielen labiaalinen puolisuppea etuvokaali ''ö'', fonologisesti /ø/, toteutuu [r]-äänteen edellä väljempänä varianttina, ts. " /ø/ → {{IPA|[œ:]}} / __ r ", muualla taas {{IPA|[ø]}}-äänteenä (esim. ''dö'' [dø:] 'kuolla', ''dör'' [dœ:r] 'kuolee'). Ruotsin {{IPA|[ø]}} ja {{IPA|[œ]}} ovat ekstrinsisiä allofoneja, sillä äidinkielinen puhuja huomaa niiden välisen äänne-eron heti, jos joku ei äännäkään tämän allofonisen säännön mukaan. Ekstrinsinen allofoninen vaihtelu on (heikossa mielessä) normatiivista.
 
== ViitteetHuomautukset ==
<references />