Ero sivun ”Rippi” versioiden välillä

161 merkkiä poistettu ,  8 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
[katsottu versio][katsottu versio]
(Uudelleenjärjestys, lisää infoa)
Ei muokkausyhteenvetoa
'''Rippi''' on [[kristinusko]]ssa synnintunnustus ja siihen liittyvä synninpäästö. Usein ripittäytyminen tapahtuu yksityisrippinä, jossa ripittäytyjä tunnustaa syntinsä ripittäjälle, joka on usein pappi. Yleiseksi ripiksi nimitetään tilannetta, jossa (usein [[Jumalanpalvelus|jumalanpalveluksessa]]) seurakunta tunnustaa valmista tunnustustekstiä käyttäen syntinsä ja pappi julistaa yleisen synninpäästön.<ref name="evl-ao">{{Verkkoviite|osoite = http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Rippi|nimeke = Rippi|julkaisu = Aamenesta öylättiin|julkaisija = Kirkon tiedotuskeskus|viitattu = 13.7.2014|tekijä = |ajankohta = }}</ref> [[Katolinen kirkko|Katolisessa kirkossa]] ja [[Ortodoksisuus|ortodoksisessa kirkossa]] yksityisrippiä nimitetään usein myös parannuksen tai katumuksen [[sakramentti|sakramentiksi]] tai [[Mysteerio|mysteerioksi]].<ref name="Spectrum">{{Kirjaviite | Nimeke=Spectrum tietokeskus. 16. osa, Pienhakusanat ja hakemisto: Pl–ö | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1983 | Tunniste=ISBN 951-0-07255-9}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.helsinki.fi/teol/tdk/pdf/opiskelu/Laitokset/khl/YT102AvoinYo.pdf|nimeke = Yleinen teologia - YT102 Kirkkohistorian perusteet. (Luentodiat)|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = 13.7.2014|tekijä = Tiensuu, Kyllikki|ajankohta = |tiedostomuoto = PDF}}</ref> Jumalanpalveluksella käytetyllä yleisellä ripillä ei ole sakramentaalista asemaa.
 
== Rippitoimitus ==
 
=== Katumuksen sakramentti ortodoksisessa kirkossa ===
Osallistuessaan katumuksen sakramenttiin eli mysteerioon ihminen tekee mielenmuutoksen. Hänen on tarkoitus hylätä [[synti|synninteko]] ja turvautua [[Jumala]]an. [[Pappi|Papin]] kautta ja avustuksella ihminen pyytää anteeksi tekemiään syntejä ja pahoja tekoja ja ajatuksia. Katumuksen sakramentin kautta hän saa [[anteeksianto|anteeksiannon]]. Se on hengellinen parannus, joka auttaa ihmistä lähestymään paremmin Jumalaa, lähimmäisiään ja itseään.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Arkkimandriitta Arseni| Nimeke = Ortodoksinen sanasto| Suomentaja = | Vuosi = 1999| Luku = | Sivut = 142-143|
 
=== Katolinen näkemys ===
Rippi on [[sakramentti]]. Pappi toimii siinä Kristuksen sijaisena ja julistaa synninpäästön siten jumalallisella valtuutuksella, minkä vuoksi se on ehdottoman varma. Ripin tarkoituksena on tuoda anteeksianto kasteen (ja edellisen ripin) jälkeen tehtyihin [[Kuolemansynti|kuolemansynteihin]], mutta sen anteeksiantava vaikutus ulottuu toki myös lieviin synteihin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://katolinen.fi/?page_id=412 | Nimeke=Parannuksen sakramentti (rippi)| Viitattu= 13.7.2014}}</ref>
 
=== Luterilainen näkemys ===
Luterilaisessa kirkossa rippiä ei lueta sakramentteihin. Luther piti rippiä aluksi sakramenttina. Koska sakramentin määritelmän mukaan sakramentin osat ovat paitsi armon lupaus myös näkyvä merkki, aine eli elementti, rippiä ei muodollisesti pidetä sakramenttina elementin puuttumisen vuoksi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Tiililä, Osmo| Nimeke = Kristilliset kirkot ja lahkot| Suomentaja = | Vuosi = 1961| Luku = | Sivu = 218| Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
 
Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö| Tunniste = | www = | www-teksti = |
[[Augsburgin tunnustus|Augsburgin tunnustuksen]] 11. artikkeli toteaa, että "yksityinen synninpäästö on pidettävä seurakunnissa voimassa eikä sitä saa hävittää, vaikkakaan kaikkia syntejä ei ole tarpeen luetella, sillä se on mahdotonta." 12. artikkelissa todetaan, että "kasteensa jälkeen syntiä tehneet saavat koska tahansa tehdä parannuksen, eikä seurakunta saa tällöin kieltää heiltä synninpäästöä. Oikean parannuksen katsotaan olevan syntien katumista ja tuskaa ja pelästymistä synnin tähden, samalla kuitenkin uskomista evankeliumiin ja synninpäästöön siten, että synti on anteeksiannettu ja armo hankittu Kristuksen kautta, mikä usko tuo lohdun." Parannukseen kuuluu myös synneistä luopuminen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Augsburgin tunnustus| Suomentaja = Olavi Castrén| Vuosi = 1961| Luku = | Sivu = 26| Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Suomalainen Teologinen Kirjallisuusseura| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> 25. artikkelissa todetaan luterilaisten noudattavan sellaista tapaa, ettei [[ehtoollinen|ehtoollista]] anneta niille, joita ei ole ennen sitä tutkittu ja joille ei ole annettu synninpäästöä. Synninpäästön ei katsota olevan läsnäolevan ihmisen ääni ja sana, vaan Jumalan sana, sillä se lausutaan Jumalan sijasta ja Jumalan käskystä, ja se antaa synnit anteeksi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Augsburgin tunnustus| Suomentaja = Olavi Castrén| Vuosi = 1961| Luku = | Sivu = 57| Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Suomalainen Teologinen Kirjallisuusseura| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}
</ref>
 
[[Augsburgin tunnustus|Augsburgin tunnustuksen]] 11. artikkeli toteaa, että "yksityinen synninpäästö on pidettävä seurakunnissa voimassa eikä sitä saa hävittää, vaikkakaan kaikkia syntejä ei ole tarpeen luetella, sillä se on mahdotonta." 12. artikkelissa todetaan, että "kasteensa jälkeen syntiä tehneet saavat koska tahansa tehdä parannuksen, eikä seurakunta saa tällöin kieltää heiltä synninpäästöä. Oikean parannuksen katsotaan olevan syntien katumista ja tuskaa ja pelästymistä synnin tähden, samalla kuitenkin uskomista evankeliumiin ja synninpäästöön siten, että synti on anteeksiannettu ja armo hankittu Kristuksen kautta, mikä usko tuo lohdun." Parannukseen kuuluu myös synneistä luopuminen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Augsburgin tunnustus| Suomentaja = Olavi Castrén| Vuosi = 1961| Luku = | Sivu = 26|
Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Suomalainen Teologinen Kirjallisuusseura| Tunniste = | www = | www-teksti = |
Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> 25. artikkelissa todetaan luterilaisten noudattavan sellaista tapaa, ettei [[ehtoollinen|ehtoollista]] anneta niille, joita ei ole ennen sitä tutkittu ja joille ei ole annettu synninpäästöä. Synninpäästön ei katsota olevan läsnäolevan ihmisen ääni ja sana, vaan Jumalan sana, sillä se lausutaan Jumalan sijasta ja Jumalan käskystä, ja se antaa synnit anteeksi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Augsburgin tunnustus| Suomentaja = Olavi Castrén| Vuosi = 1961| Luku = | Sivu = 57|
Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Suomalainen Teologinen Kirjallisuusseura| Tunniste = | www = | www-teksti = |
Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
== Julkirippi ==
 
* [[Vanhoillislestadiolaisuuden kritiikki#Ripin väärinkäyttö|Ripin väärinkäyttö]]
* [[Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi]]
 
== Lähteet ==
{{viitteet|sarakkeet}}
 
== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Kettunen, Paavo | Nimeke=Suomalainen rippi | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-625-543-4}}
 
== Aiheesta muuallaLähteet ==
{{viitteet|sarakkeet}}
* [http://katolinen.net/?page_id=444 Parannus eli rippi]. Katolinen kirkko Suomessa.
* [http://www.ortodoksi.net/index.php/Katumus Katumuksen mysteerio]. Ortodoksi.net.
* [http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Rippi Rippi]. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sanasto.
 
{{tynkä/Kristinusko}}