Avaa päävalikko

Muutokset

1 585 merkkiä poistettu ,  5 vuotta sitten
Uudelleenjärjestys, lisää infoa
[[Tiedosto:Исповедь берн собор.jpg|thumb|150px|Ortodoksinen pappi kuuntelee synnintunnustusta.]]
'''Rippi''' on [[kristinusko]]ssa synnintunnustus ja siihen liittyvä synninpäästö. Usein ripittäytyminen tapahtuu yksityisrippinä, jonkajossa ripittäytyjä kertootunnustaa syntinsä ripittäjälle, joka puolestaanon antaausein synninpäästönpappi. KlassisestiYleiseksi rippiinripiksi kuuluunimitetään neljätilannetta, osaa:jossa katumus,(usein tunnustus,[[Jumalanpalvelus|jumalanpalveluksessa]]) anteeksiantoseurakunta tunnustaa valmista tunnustustekstiä käyttäen syntinsä ja hyvitystyötpappi julistaa yleisen synninpäästön.<ref name="evl-ao">{{Verkkoviite|osoite = http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Rippi|nimeke = Rippi|julkaisu = Aamenesta öylättiin|julkaisija = Kirkon tiedotuskeskus|viitattu = 13.7.2014|tekijä = |ajankohta = }}</ref> [[Katolinen kirkko|Katolisessa kirkossa]] ja [[Ortodoksisuus|ortodoksisessa kirkossa]] sitäyksityisrippiä nimitetään usein myös parannuksen tai katumuksen [[sakramentti|sakramentiksi]] tai [[Mysteerio|mysteerioksi]]. [[Evankelis-luterilainen kirkko|Evankelis-luterilaisessa kirkossa]] rippiä ei pidetä sakramenttina, eikä myöskään hyvitystöitä vaadita.<ref name="Spectrum">{{Kirjaviite | Nimeke=Spectrum tietokeskus. 16. osa, Pienhakusanat ja hakemisto: Pl–ö | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1983 | Tunniste=ISBN 951-0-07255-9}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.helsinki.fi/teol/tdk/pdf/opiskelu/Laitokset/khl/YT102AvoinYo.pdf|nimeke = Yleinen teologia - YT102 Kirkkohistorian perusteet. (Luentodiat)|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = 13.7.2014|tekijä = Tiensuu, Kyllikki|ajankohta = |tiedostomuoto = PDF}}</ref><!-- Jumalanpalveluksella käytetyllä yleisellä ripillä ei ole sakramentaalista asemaa.
 
== Rippitoimitus
{{lähteetön|Lähteetön lukuun Julkirippi saakka}}
Rippi on käsitteellisesti lähellä [[sielunhoito]]a. Sielunhoitoon ei kuitenkaan kuulu välttämättä syntien tunnustamista ja anteeksiannon julistamista, vaan kyse on muunlaisesta henkisen ja hengellisen avun ja tuen antamisesta.
 
=== Katumuksen sakramentti ortodoksisessa kirkossa ===
Rippiä on useampaa tyyppiä. Voidaan erottaa toisistaan{{kenen mukaan}}
Osallistuessaan katumuksen sakramenttiin eli mysteerioon ihminen tekee mielenmuutoksen. Hänen on tarkoitus hylätä [[synti|synninteko]] ja turvautua [[Jumala]]an. [[Pappi|Papin]] kautta ja avustuksella ihminen pyytää anteeksi tekemiään syntejä ja pahoja tekoja ja ajatuksia. Katumuksen sakramentin kautta hän saa [[anteeksianto|anteeksiannon]],. seSe on hengellinen parannus, joka auttaa ihmistä lähestymään paremmin Jumalaa, lähimmäisiään ja itseään.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Arkkimandriitta Arseni| Nimeke = Ortodoksinen sanasto| Suomentaja = | Vuosi = 1999| Luku = | Sivut = 142-143|
* julkirippi
* yksityinen rippi
* yleinen / yhteinen rippi
* armonvakuutus
 
Yleensä ripillä tarkoitetaan yksityistä rippiä. '''Julkirippi''' on varhaisessa kristinuskossa käytössä ollut tapa, että syntiin langenneet ja kirkon yhteydestä tai ehtoolliselta erotetut otettiin takaisiin sakramenttiyhteyteen seurakunnan edessä julkisesti tehdyn synnintunnustuksen ja synninpäästön jälkeen. Julkirippiä käytetään nykyään varsin harvoissa protestanttisissa yhteisöissä. '''Yleinen rippi''' on enimmäkseen luterilainen tapa aloittaa messu yhteisesti luetulla synnintunnustuksella ja papin kaikille yhteisesti lukemalla synninpäästöllä. Tällöin synninpäästön sijasta voi olla imperatiivimuotoinen '''armonvakuutus''': "''Jumala antakoon sinulle anteeksi...''"-->
 
== Katumuksen sakramentti ortodoksisessa kirkossa ==
 
Osallistuessaan katumuksen sakramenttiin eli mysteerioon ihminen tekee mielenmuutoksen. Hänen on tarkoitus hylätä [[synti|synninteko]] ja turvautua [[Jumala]]an. [[Pappi|Papin]] kautta ja avustuksella ihminen pyytää anteeksi tekemiään syntejä ja pahoja tekoja ja ajatuksia. Katumuksen sakramentin kautta hän saa [[anteeksianto|anteeksiannon]], se on hengellinen parannus, joka auttaa ihmistä lähestymään paremmin Jumalaa, lähimmäisiään ja itseään.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Arkkimandriitta Arseni| Nimeke = Ortodoksinen sanasto| Suomentaja = | Vuosi = 1999| Luku = | Sivut = 142-143|
Selite = | Julkaisupaikka = Keuruu| Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Otava| Tunniste = | www = | www-teksti = |
Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}
</ref>
 
=== Rippi katolisessa kirkossa ===
Katolisessa kirkossa ripissä eli parannuksen sakramentissa kirkko antaa Kristuksen antamalla valtuutuksella anteeksi ne synnit, joita uskova kristitty on kasteensa jälkeen tehnyt. Ripittäytyvä henkilö valmistautuu rippiin tutkiskelemalla omaatuntoaan. Ripittäytyessään hän katuu syntejään, tunnustaa kaikki vähänkin vakavammat syntinsä papille ja päättää vakaasti olla tekemättä niitä enää. Pappi antaa ripittäytyjälle synninpäästön ja määrää tälle katumustyön, jonka ripittäytyjä suorittaa myöhemmin. Tällä tavoin kristitty pääsee sopuun Jumalan ja kirkon kanssa ja saa anteeksi kuolemansynnin, joka johtaisi iankaikkiseen rangaistukseen. Hän saa sisäisen rauhan ja voimaa kristillisen elämän taisteluihin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://katolinen.net/?page_id=444 | Nimeke=PARANNUS ELI RIPPI | Julkaisu= | Tekijä= | Julkaisija=Katolinen kirkko Suomessa | Viitattu=20.1.2012}}</ref>
 
Rippi toimitetaan lähes aina yksityisrippinä. Antaessaan synninpäästön pappi tavallisesti lausuu seuraavat sanat: "''Jumala, laupeuden Isä, joka Poikansa kuoleman ja ylösnousemuksen kautta sovitti maailman itsensä kanssa ja vuodatti Pyhän Hengen syntien anteeksi saamiseksi, hän itse antakoon sinulle anteeksiannon ja rauhan kirkkonsa palveluviran kautta. Ja minä päästän sinut synneistäsi Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen."''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = McCabe, Herbert| Nimeke = Mitä katolinen kirkko opettaa. uusi katekismus.| Suomentaja = Pentti Laukama| Vuosi = 1987| Luku = | Sivu = 32|Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Katolinen tiedotuskeskus| Tunniste = ISBN 951-9386-50-5| www = | www-teksti = |Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
Katolisessa kirkossa ripissä eli parannuksen sakramentissa kirkko antaa Kristuksen antamalla valtuutuksella anteeksi ne synnit, joita uskova kristitty on kasteensa jälkeen tehnyt. Ripittäytyvä henkilö valmistautuu rippiin tutkiskelemalla omaatuntoaan. Ripittäytyessään hän katuu syntejään, tunnustaa kaikki vähänkin vakavammat syntinsä papille ja päättää vakaasti olla tekemättä niitä enää. Pappi antaa ripittäytyjälle synninpäästön ja määrää tälle katumustyön, jonka ripittäytyjä suorittaa myöhemmin. Tällä tavoin kristitty pääsee sopuun Jumalan ja kirkon kanssa ja saa anteeksi kuolemansynnin, joka johtaisi iankaikkiseen rangaistukseen. Hän saa sisäisen rauhan ja voimaa kristillisen elämän taisteluihin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://katolinen.net/?page_id=444 | Nimeke=PARANNUS ELI RIPPI | Julkaisu= | Tekijä= | Julkaisija=Katolinen kirkko Suomessa | Viitattu=20.1.2012}}</ref>
 
=== Rippi luterilaisessa kirkossa ===
Antaessaan synninpäästön pappi tavallisesti lausuu seuraavat sanat: ''Jumala, laupeuden Isä, joka Poikansa kuoleman ja ylösnousemuksen kautta sovitti maailman itsensä kanssa ja vuodatti Pyhän Hengen syntien anteeksi saamiseksi, hän itse antakoon sinulle anteeksiannon ja rauhan kirkkonsa palveluviran kautta. Ja minä päästän sinut synneistäsi Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = McCabe, Herbert| Nimeke = Mitä katolinen kirkko opettaa. uusi katekismus.| Suomentaja = Pentti Laukama| Vuosi = 1987| Luku = | Sivu = 32|
[[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa]] ripin vastaanottajana voi olla pappi, seurakunnan työntekijä tai seurakunnan jäsen. Yleensä ripin ottaa vastaan pappi tai seurakunnan työntekijä, mutta erityisesti rippi sekä sielunhoito kuuluvat papin tehtäviin. Papilla on myös erityinen rippiä koskeva [[Rippisalaisuus|vaitiolovelvollisuus]]. Ehtoolliselle valmistava rippi ja synninpäästö toteutetaan yleensä jumalanpalveluksen alussa olevalla yhteisellä ripillä eli synnintunnustuksella ja siihen liittyvällä synninpäästöllä.<ref name="evl-ao" />
Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Katolinen tiedotuskeskus| Tunniste = ISBN 951-9386-50-5| www = | www-teksti = |
Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
 
== Ripin teologia ==
== Rippi luterilaisessa kirkossa ==
Kristilliset kirkot katsovat yleisesti, että ripittäytymisen käytännön perusteena ovat Jeesuksen oppilailleen antama valtuutus päästää synneistä (esim. Matt. 16:19, Joh. 20:22–23).
 
=== Katolinen näkemys ===
Luterilaisessa kirkossa rippiä ei lueta sakramentteihin.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Tiililä, Osmo| Nimeke = Kristilliset kirkot ja lahkot| Suomentaja = | Vuosi = 1961| Luku = | Sivu = 218|
Rippi on [[sakramentti]]. Pappi toimii siinä Kristuksen sijaisena ja julistaa synninpäästön siten jumalallisella valtuutuksella, minkä vuoksi se on ehdottoman varma. Ripin tarkoituksena on tuoda anteeksianto kasteen (ja edellisen ripin) jälkeen tehtyihin [[Kuolemansynti|kuolemansynteihin]], mutta sen anteeksiantava vaikutus ulottuu toki myös lieviin synteihin.
 
=== Luterilainen näkemys ===
Luterilaisessa kirkossa rippiä ei lueta sakramentteihin. Luther piti rippiä aluksi sakramenttina. Koska sakramentin määritelmän mukaan sakramentin osat ovat paitsi armon lupaus myös näkyvä merkki, aine eli elementti, rippiä ei muodollisesti pidetä sakramenttina elementin puuttumisen vuoksi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Tiililä, Osmo| Nimeke = Kristilliset kirkot ja lahkot| Suomentaja = | Vuosi = 1961| Luku = | Sivu = 218|
Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Werner Söderström Osakeyhtiö| Tunniste = | www = | www-teksti = |
Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}
</ref>
</ref> Luther piti rippiä aluksi sakramenttina. Koska sakramentin määritelmän mukaan sakramentin osat ovat paitsi armon lupaus myös näkyvä merkki, aine eli elementti, rippiä ei muodollisesti pidetä sakramenttina elementin puuttumisen vuoksi. Luterilaisessa kirkossa ripin vastaanottajana voi olla kuka hyvänsä, sillä jokaisen kristityn katsotaan olevan yleisen pappeuden mukainen pappi. Vapaaseen rippikäytäntöön on vaikuttanut myös se, että rippiä ei luettu sakramentteihin. Yleensä ripin ottaa vastaan pappi tai seurakunnan työntekijä. Rippi ja sielunhoito luetaan papin erityisiin tehtäviin.
 
[[Augsburgin tunnustus|Augsburgin tunnustuksen]] 11. artikkeli "Ripistä" toteaa, että "yksityinen synninpäästö on pidettävä seurakunnissa voimassa eikä sitä saa hävittää, vaikkakaan kaikkia syntejä ei ole tarpeen luetella, sillä se on mahdotonta." 12. artikkelissa "Parannuksesta" todetaan, että "kasteensa jälkeen syntiä tehneet saavat koska tahansa tehdä parannuksen, eikä seurakunta saa tällöin kieltää heiltä synninpäästöä. Oikean parannuksen katsotaan olevan syntien katumista ja tuskaa ja pelästymistä synnin tähden, samalla kuitenkin uskomista evankeliumiin ja synninpäästöön siten, että synti on anteeksiannettu ja armo hankittu Kristuksen kautta, mikä usko tuo lohdun." Parannukseen kuuluu myös synneistä luopuminen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Augsburgin tunnustus| Suomentaja = Olavi Castrén| Vuosi = 1961| Luku = | Sivu = 26|
Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Suomalainen Teologinen Kirjallisuusseura| Tunniste = | www = | www-teksti = |
Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> 25. artikkelissa "Ripistä" todetaan luterilaisten noudattavan sellaista tapaa, ettei [[ehtoollinen|ehtoollista]] anneta niille, joita ei ole ennen sitä tutkittu ja joille ei ole annettu synninpäästöä. Synninpäästön ei katsota olevan läsnäolevan ihmisen ääni ja sana, vaan Jumalan sana, sillä se lausutaan Jumalan sijasta ja Jumalan käskystä, ja se antaa synnit anteeksi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Augsburgin tunnustus| Suomentaja = Olavi Castrén| Vuosi = 1961| Luku = | Sivu = 57|
Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Suomalainen Teologinen Kirjallisuusseura| Tunniste = | www = | www-teksti = |
Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Nykyään ehtoolliselle valmistava rippi ja synninpäästö toteutetaan yleensä jumalanpalveluksen alussa olevalla yhteisellä ripillä eli synnintunnustuksella<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Rippi | Nimeke=Rippi | Julkaisu=Aamenesta öylättiin | Tekijä= | Julkaisija=Suomen evankelis-luterilainen kirkko | Viitattu=20.1.2012}}</ref>.
 
== Julkirippi ==
 
[[Luterilaisuus|Luterilaisen kirkon]] vanhoissa [[Katekismus|katekismuksissa]] julkirippiä – jossa pahennusta herättänyt seurakuntalainen tunnustaa julkisesti [[Seurakunta|seurakunnan]] edessä rikkomuksensa ja saa synninpäästön – pidettiin hyödyllisenä. [[Uppsala]]n [[arkkipiispa]]n [[Olov Svebilius|Olaus Svebiliuksen]] mukaan julkisynnin tehneen julkirippi on ”ei ainoastansa tarpeellinen, vaan myös hyödyllinen; sillä siitä ihminen saa sydämessänsä lohdutuksen ja omalletunnollensa rauhan ja levon.” Hänen mukaansa sitomista ”ei ole kadotukseksi annettu, vaan sielun parannukseksi ja ojentamiseksi.”<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.mangusti.com/Katekismus/Katekismus?main=Svebelius&sub=showPage&title=Svebilius%20selitys%20rippi | Nimeke=Viides pääkappale | Julkaisu=Svebiliuksen katekismus | Tekijä=Svebilius, Olaus | Julkaisija=Katekismus.net | Viitattu=28.5.2010}}</ref> Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jumalanpalveluselämästä julkirippi poistettiin vuonna 1889.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://herttoniemi.kirkkohelsinki.net/?deptid=1324 | Nimeke=Herttoniemen seurakunta | Viitattu=28.5.2010}}</ref>.
 
== Rippisalaisuus ==
{{Pääartikkeli|[[Rippisalaisuus]]}}
 
Rippisalaisuus tarkoittaa [[Pappi|papin]] velvollisuutta pitää ehdottomasti salassa kaikki ripissä kuulemansa.<ref name="Spectrum"/>
Rippisalaisuus on [[Pappi|papin]] velvollisuus pitää ehdottomasti salassa kaikki ripissä kuulemansa.<ref name="Spectrum"/> [[Suomi|Suomessa]] [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|evankelis-luterilaisen]] ja [[Suomen ortodoksinen kirkko|ortodoksisen]] kirkon papeilla on ripistä ja [[Sielunhoito|sielunhoidollisesta]] keskustelusta ehdoton, [[Kirkkolaki|kirkkolaissa]] säädetty vaitiolovelvollisuus. Pappi ei saa ilmaista ripissä tai sielunhoidossa ilmaistua asiaa eikä myöskään henkilöä. Pappi ei siten voi kertoa käyneensä tietyn henkilön kanssa sielunhoidollista keskustelua. Ripissä kuultua asiaa ei saa paljastaa minkään syyn nojalla, olipa tunnustettu rikos miten törkeä hyvänsä. Rippisalaisuutta ei saa paljastaa edes ripittäytyvän suostumuksella. Jos ripittäytyjä antaa tiedon [[Rikos|rikoksesta]], joka on tekeillä, papin tulee ilmoittaa viranomaisille asiasta siten, ettei ripittäytyjän henkilöllisyys paljastu.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931054#L5P2 | Nimeke=Kirkkolaki (1054/1993), 5:2§ | Julkaisija=Finlex | Viitattu=6.4.2010}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060985#P110 | Nimeke=Laki ortodoksisesta kirkosta (985/2006) | Julkaisija=Finlex | Viitattu=6.4.2010}}</ref>
 
== Katso myös ==
* [[Aneet]]
* [[Vanhoillislestadiolaisuuden kritiikki#Ripin väärinkäyttö|Ripin väärinkäyttö]]
* [[Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi]]
[[Luokka:Luterilaiset kirkot]]
 
[[az:Tövbə]][[de:Buße]][[en:Penance]][[es:Penitencia]][[fr:Pénitence]][[pl:Sakrament pokuty i pojednania]][[pt:Penitência]][[ru:Епитимья]][[sl:Pokora]][[zh:告解]]
[[az:Tövbə]]
[[de:Buße]]
[[en:Penance]]
[[es:Penitencia]]
[[fr:Pénitence]]
[[pl:Sakrament pokuty i pojednania]]
[[pt:Penitência]]
[[ru:Епитимья]]
[[sl:Pokora]]
[[zh:告解]]