Ero sivun ”Yhteiskunta” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
viite: Siitonen 1992
p space, Kangas 2006 kirjallisuudesta lähteisiin, viitteet-kenttä ja otsikko lisätty
Rivi 3:
'''Yhteiskunta''' koostuu [[ihminen|ihmisistä]] ja heidän [[yhteisö]]istään, jotka asuvat ja ovat vuorovaikutuksessa tietyllä maantieteellisellä alueella; myös erilaiset [[instituutio]]t, [[politiikka|poliittiset]] käytännöt tai valtarakenteet, [[infrastruktuuri]] ja [[kulttuuri]] ovat osa yhteiskuntaa.
 
Käsitteet [[valtio]], [[kansakunta]] ja yhteiskunta sekoitetaan usein.<ref>{{Kirjaviite| Nimeke = Civil society in the making| Julkaisija = University of Helsinki| Vuosi =1992| Tekijä = Siitonen, Lauri| Luku = State, nation and society in the third world| Sivu = | Sivut = 29-38| Selite =| Julkaisupaikka = Helsinki| Tunniste = | Isbn =951-45-6249-6| Kieli = {{en}} }}</ref> Yhteiskunta muodostuu ihmisten kaikkien (nykyisten ja siihen mennessä institutionalisoituneiden) vuorovaikutussuhteiden verkostoista, josta [[valtio]] on vain osa. Yhteiskunta jaetaan muun muassa [[Georg Wilhelm Friedrich Hegel|hegeliläisessä]] ja [[liberalismi|liberalistisessa]] perinteessä valtioon ja [[kansalaisyhteiskunta]]an. Uudemmissa teorioissa yhteiskunta jaetaan usein kolmeen osa-alueeseen: valtiolliseen eli [[julkinen sektori|julkiseen sektoriin]], (yksityiseen) taloudelliseen toimintaan eli [[yksityinen sektori|yksityiseen sektoriin]] ja varsinaiseen kansalaisyhteiskuntaan ([[kolmas sektori]]). Vielä uudempi laajennus tähän jaotteluun on [[neljäs sektori]], jolla tarkoitetaan [[perhe]]ttä, [[sukututkimus|sukua]] ja [[ystävä]]piiriä.
Yhteiskunta muodostuu ihmisten kaikkien (nykyisten ja siihen mennessä institutionalisoituneiden) vuorovaikutussuhteiden verkostoista, josta [[valtio]] on vain osa. Yhteiskunta jaetaan muun muassa [[Georg Wilhelm Friedrich Hegel|hegeliläisessä]] ja [[liberalismi|liberalistisessa]] perinteessä valtioon ja [[kansalaisyhteiskunta]]an. Uudemmissa teorioissa yhteiskunta jaetaan usein kolmeen osa-alueeseen: valtiolliseen eli [[julkinen sektori|julkiseen sektoriin]], (yksityiseen) taloudelliseen toimintaan eli [[yksityinen sektori|yksityiseen sektoriin]] ja varsinaiseen kansalaisyhteiskuntaan ([[kolmas sektori]]). Vielä uudempi laajennus tähän jaotteluun on [[neljäs sektori]], jolla tarkoitetaan [[perhe]]ttä, [[sukututkimus|sukua]] ja [[ystävä]]piiriä.
 
Nämä puolestaan koostuvat tietyistä valmiiksimääritellyistä positiosta, yksityinen sektori koostuu liikeyrityksistä jotka pyrkivät tuottamaan voittoa omistajilleen, julkinen sektori pyrkii tuottamaan työvoimaa yksityiselle sektorille ja kolmas sektori koostuu järjestöistä, joiden pyrkimys on tiettyjen intressien ja intressiryhmien ajaminen, ja niiden poliittisten subjektien todistaminen normien mukaisiksi.
Rivi 34 ⟶ 33:
* [[Kulttuurievoluutio]]
* [[Yhteiskunnallinen romahdus]]
==Lähteet==
 
== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Kangas, Risto | Nimeke=Yhteiskunta: Tutkielmia yhteiskunnasta, yhteiskunnan käsitteestä ja sosiologiasta | Selite=2. korjattu painos. Tutkijaliiton julkaisu 101. Paradeigma | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tutkijaliitto | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-5169-41-3}}
==Viitteet==
{{viitteet}}
 
 
{{Tynkä/Yhteiskunta}}