Ero sivun ”Kultainen maali” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 1:
'''Kultainen maali''' ({{K-en|Golden goal}}) on tapa ratkaista [[jalkapallo|jalkapallo-ottelu]] 90 minuutin varsinaista peliaikaa seuranneella 30-minuuttisella [[Jatkoaika (urheilu)|jatkoajalla]]. Se ei enää ole käytössä [[FIFA|Kansainvälisen jalkapalloliiton]] (FIFA) alaisissa peleissä. Kultainen maali tarkoitti sitä, että ensimmäinen jatkoajalla tehty maali ratkaisi ottelun välittömästi maalin tehneen joukkueen eduksi. Jääkiekossa vastaavasta
Kultaista maalia käytettiin vuodesta 1993 alkaen, arvokisoissa ensimmäistä kertaa vuoden [[Jalkapallon EM-kilpailut 1996|Englannin EM-kisoissa 1996]], joissa mestaruus ratkesi kultaisella maalilla [[Saksan jalkapallomaajoukkue|Saksan]] hyväksi. Säännön tarkoituksena oli vähentää jatkoaikaa seuranneiden kritisoitujen [[rangaistuspotkukilpailu|rangaistuspotkukilpailujen]] määrää. Kultainen maali sai kuitenkin pian kritiikkiä siitä, että se kannusti puolustusvoittoiseen pelitapaan jatkoajalla. Vuonna 2002 [[UEFA]] lanseerasi vaihtoehtoisen ''hopeisen maalin'', joka tarkoitti sitä, että mikäli toinen joukkue oli jatkoajan ensimmäisen 15-minuuttisen puoliajan jälkeen johdossa, ei toista puoliaikaa pelattu, vaan johdossa ollut joukkue oli voittaja. Jatkoaikaa käyttäneet turnaukset ja kilpailut saivat itse valita kultaisen ja hopeisen maalin väliltä. Merkittävimmät hopeisella maalilla ratkaistu pelit olivat vuoden 2003 [[UEFA Europa League|UEFA Cup]]in loppuottelu, jossa [[FC Porto]] voitti [[Glasgow Celtic|Celticin]], sekä vuoden [[Jalkapallon EM-kilpailut 2004|Vuoden 2004 EM-kisojen]] välierä, jossa [[Kreikan jalkapallomaajoukkue|Kreikka]] kaatoi hopeisella maalilla [[Tšekin jalkapallomaajoukkue|Tšekin]], mikä oli viimeinen kerta kun hopeista maalia käytettiin. Vuoden 2004 EM-kilpailuiden jälkeen FIFA poisti sekä kultaisen että hopeisen maalin jalkapallon säännöstöstä.
| |||