Ero sivun ”Riilahden kartano” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lisäys |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3:
Riilahden nimi mainitaan ensimmäisen kerran 1437. Se oli [[säteri]] vuodesta 1647. Kartanon omistajia ovat olleet [[Arvid Stålarm]], [[Axel Oxenstierna]] sekä Körningin suku.<ref name=oit>Otavan Iso tietosanakirja osa 7 p. 483</ref> Kartano on vuodesta 1725 yhtä keskeytystä lukuun ottamatta ollut [[Aminoff]]ien suvun hallussa.<ref>[http://www.nba.fi/rky1993/kohde907.htm Riilahden kartano, puisto ja kulttuurimaisema] - Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo</ref> Kartanossa syntyi mm. kenraalimajuri [[Johan Fredrik Aminoff]] vuonna 1756.<ref>[http://www.kansallisbiografia.fi/kenraalit/?gid=9 Aminoff, Johan Fredrik] - Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917</ref>
Kartanon nykyisen päärakennuksen suunnitteli [[Pehr Granstedt]], ja se on rakennettu 1803-1806.<ref>[http://www.billnas-rilax.com/sisalto/riilahti_etusivu.php Riilahden kartano]</ref> Kartanoa ympäröi samalta ajalta oleva [[englantilainen puisto]].<ref>[http://www.puutarhaliitto.fi/uusimaa.html Uudenmaan puutarhamatkailukohteita - Riilahden kartano]</ref> Kartanon alueelle on istutettu Suomen komein [[Euroopanpyökki|pyökkimetsikkö]].<ref>[https://sites.google.com/site/puulajipuisto/pyoekkikasvit/pyoekit/euroopanpyoekki Euroopanpyökki], Puulajipuisto.fi, viitattu 9.7.2014 (yksityisen ylläpitämä)</ref>
Kartanon viereisellä merialueella [[Gloppetin selkä|Gloppetin selällä]] käytiin [[
== Lähteet ==
| |||