Ero sivun ”Töölön sairaala” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Historiaa: Täydennyksiä sota-aikaiseen toimintaan ja henkilöiden virkoihin. |
|||
Rivi 13:
[[HYKS]]:n perustamisen myötä SPR:n sairaala ei voinut enää jatkaa toimintaansa aiempaan tapaan, ja järjestö myi sairaalakiinteistönsä HYKS:lle 1958. Nykyisen neurokirurgian klinikan, opetustilat ja poliklinikan käsittävä laajennusosa valmistui 1959; alkujaan laajennuksen oli tarkoitus käsittää erillinen reumasairaalaosasto. Laajennusosan valmistuttua pääsisäänkäynti siirtyi nykyiselle paikalleen, aiemman sisäänkäynnin sijaittua sairaalan nykyisen tontin poikki kulkeneen kadun, ns. Punaisen Ristin kujan varrella, joka tällöin katkaistiin. Sodanjälkeisinäkin vuosina sairaalan keskeinen funktio oli tapaturmapotilaiden hoidossa, tosin vuoteen 1960 asti se toimi myös yleiskirurgisena hoitopaikkana. Tämän jälkeen sairaalan tiloissa aloittivat toimintansa HYKS:n I ja V kirurgian klinikka, erikoisaloinaan ortopedia ja traumatologia ja neurokirurgia. Sairaalan uudeksi esimieheksi (1960-1967) tuli professori [[Kalle Kallio|K.E. Kallio]]. Vuonna 1960 sairaala päätettiin nimetä Töölön sairaalaksi omistussuhteita koskevien sekaannusten välttämiseksi. Tapaturma-asema siirtyi nykyisiin tiloihinsa Töölönkadun varrelle 1966. Samana vuonna sairaalassa aloitti nelipaikkainen traumatologinen teho-osasto.
Töölön sairaalaa voidaan perustellusti pitää suomalaisen neurokirurgian kehtona. Sairaalan alilääkäri Aarno Snellman (sittemmin neurokirurgian henkilökohtainen ylimääräinen professori vuodesta 1947) matkusti Tukholmaan 1935 perehtyäkseen moderniin neurokirurgiaan Herbert Olivecronan opissa Serafimer-sairaalassa. Palattuaan takaisin hän suoritti ensimmäisen aivoleikkauksensa syyskuussa 1935 ja seuraavana vuonna sairaalassa avattiin maan ensimmäinen varsinainen neurokirurginen osasto. Samoihin aikoihin myös sairaalan röntgenlääkäri, tohtori Yrjö Lassila perehtyi neuroradiologiaan Olivecronan työtoverin, radiologi Eric Lysholmin opissa. Ennen talvisotaa ja välittömästi sen jälkeen ehti muutama nuoremman polven lääkäri, kuten Mikko Eirto ja Gunnar af Björkesten - sittemmin neurokirurgian professori - saada perehdytystä neurokirurgiaan ja soveltaa osaamistaan aivo- ja hermovammojen hoidossa jatkosodan aikana. Neurokirurgisen osaston toiminta kehittyikin tuolloin pitkälti sodissa kallo-aivovammoista saadun huomattavan kokemuksen myötä. Koko jatkosodan ajan sairaalan pohjakerroksessa toimi aivovammapotilaiden hoito-osasto Snellmanin ja Teuvo Mäkelän johdolla. Neurokirurgian ohella ja siihen läheisesti kytkeytyen, sairaala oli edelläkävijä myös anestesiologiassa ja tehohoidossa. Ensimmäinen anestesialääkärin virka perustettiin jo 1952 ja neurokirurgian klinikan yhteyteen avattiin maan ensimmäinen teho-osasto 1959.<ref>Törmä, Tapio: Aarno Snellman, neurokirurgian uranuurtaja Suomessa ja Helsingin neurokirurgisen klinikan synty. Sisältyy julkaisuun: Hippokrates : Suomen lääketieteen historian seuran vuosikirja 11 (1994)</ref>
==Veripalvelu==
| |||