Wikipedia

Ero sivun ”Kääpiönova” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Botti poisti 13 Wikidatan sivulle d:q244264 siirrettyä kielilinkkiä
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 15:
 
Kääpiönova on ahdas kaksoistähti, jossa on tavallinen tähti ja tiivis [[valkoinen kääpiö]].
Tavallinen tähti on paisunut niin suureksi, että valkoinen kääpiö imee siitä vetovoimallaan kaasua. koskaKoska valkoinen kääpiö ja toinen tähti kiertävät toisiaan, normaalista tähdestä irtoavalla kaasulla on ratanopeutta ja se kertyy kiekoksi valkean kääpiön ympärille. Tähdestä melko tasaisesti virtaava kaasu osiiosuu ensin niin sanottuun kuumaan pilkkuun, jossa kaasu kuumenee kitkan vaikutuksesta. Kiekon kaasua putoaa hiljalleen valkoisen kääpiön pinnalle. Valkoisen kääpiön painovoima on niin valtanavaltava, että siihen putoava kaasu vapauttaa valkoiseen kääpiöön osuessaan suuren määrän energiaa, joka vapautuu säteilynä. Normaalisti ähdestätähdestä kaasukiekkoon tulee enemmän kaasua kuin mitä kiekosta putoaa valkoisen kääpiön pinnallapinnalle. Mutta kun kiekon ulko-osien massa on kasvanut kyllin, sen lämpötila ja tiheys ylittävät kriittisen rajan. Tällöin kaasun [[viskositeetti|sitkaus]] muuttuu, kaasu laajenee ja se putoaa nopeasti valkoisen kääpiön pinnalle. kaasuKaasu kuumenee nopeasti pudotessaan valkoiseen kääpiöön. Tällöin tapahtuu purkaus. Tämä teoria selittää monia kääpiönovien kirkkausvaihtelun piirteitä. Massavirtaa rajoittaa putoavan kaasun painovoimaenergian ansiosta aiheuttama säteilyntuotto.
Jos massavirta ylittää [[Eddingtonin raja]]n,
valkean kääpiön pinnalla oleva säteily työntää ainetta pois.
Rivi 24:
Kääpiönovissa on K- tai M-spektriluokan [[alijättiläinen]], joka kiertää lähellä valkeata kääpiötä tai sinistä [[alikääpiö]]tä. Molempien tähtien massa on 0,5 -- 1 Auringon massaa ja tähtien kiertoaika 3 -- 15 tuntia.
Kun kääpiönova kehittyy, lopulta suurempi tähti on enää muutaman kymmenen Jupiterin massainen [[ruskea kääpiö]].
Kääpiönovissakin saattaa tapahtua novapurkauksia, joissa valkean kääpiön pinnelle kertynyt aine palaa vetyfuusiossa. tällöinTällöin kääpiönova olisi novan eräs kehitysvaihe.
Kääpiönovan kehitys saattaa johtaa myös tyypin Ia [[supernova]]an, kun valkean kääpiön pinnalle kertyy niin paljon ainetta, että sen massa yrittää Chandrasekharin rajan.
 
Rivi 37:
Näillä on 3 -- 10 normaalia 1 -- 3 päivän levyistä purkausta kohti 10 -- 18 päivän levyisiä suurpurkauksia, joiden kirkkaus on 1 --2 magnitudia normaalia purkauksia suurempi. Suurpurkaus on 5 -- 10 kertaa normaalia pidempi. Suurten purkausten aikana esiintyy valonvaihteluja (kyhmyjä) jotka ovat 2 -- 5% kaksoistähden kiertojaksoa pidempiä. Kiertojakso näillä tähdillä on melkein aina alle 2 tuntia eli lyhyempi kuin muille kääpiönovilla.
Suurpurkaukset johtuvat kiekon laajenemisesta
tietyn kokoiseksi, jolloin vuorovesivoimat aiheuttavat suuremman epävakaisuuden kuin normaaleissa purkauksissa. Tällöin kiekon koko vastaa 3:1 [[resonanssi]]a, eli kiekon kiertoaika on silloin 1:3 kaksoistähden kiertoajasta. resonanssiResonanssi voimistaa kaksoistähden toisen komponentin aiheuttamia painovoimahäiriöitä.
Kyhmyjä ei koskaan havaita normaaleissa purkauksissa. Kyhmyt havaitaan noin päivä suurpurkauksen alkamisen jälkeen ja heikkenevät suurpurkauksen himmetessä. Kyhmyt syntyvät soikean kaasukiekon vaihtaessa kulmaansa.
Suurpurkausten väli eli suurjakso on yleensä muutamiemuutamia satoja päiviä mutta voi olla paljon lyhyempi tai pidempi.
Lyhyt suurjakso on ER Ursae Majoris-tähdillä ja pitkä WZ Sagittae-tähdillä. ER Uma-tähdillä suurjakso on vain 20 -- 50 päivää ja normaali purkausjakso 4 päivää, suurpurkaus vie 1/3 -- 1/2 koko ajasta.
WZ Sagittae-tähdellä suurpurkauksia on toistunut
33, 32 ja 23 vuoden välein. Jakso on niin pitkä, koska massvirtamassavirta on hyvin pieni, vain 10<sup>12</sup> kg/s. Kaksoistähden on pienin kääpiönovilla tunnettu,
vain 81 minuuttia 38 sekuntia.
Oletetaan myös, että koska suurpurkausten välillä on vain muutamia pienempiä purkauksia.
Rivi 49:
== Z Camelopardalis-tähti ==
 
Z Camelopardalis-tähdillä on kääpiönoville ominaisten 1 -- 3 päivän 2 -- 6 magnitudin kirkkauden nousujen lisäksi muutaman päivän -- 1000 päivän jaksoja, jolloin purkauksia ei tapahdu. Oletetaan, että tämä johtuu liian suuresta massavirrasta suuremmestasuuremmasta tähdestä pienempään tähteen. Massavirtajolloin massavirta estäisi purkaukset. Z Camelopardaliksen
kiertoaika on 7 tunnin 21 minuuttia ja purkaukset tapahtuvat 20 päivän välein. Z Camelopardaliksessa on Aurinkoa muistuttava G -spektriluokan tähti ja valkea kääpiö. UX Ursae Majoris-tähdillä hiljaiset jaksot ovat hyvin pitkiä.
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kääpiönova”