Ero sivun ”Babylonin vankeus” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
selvennä
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
linkki kuntoon
Rivi 6:
[[Juudan kuningaskunta]], joka oli [[Israel]]ia pienempi, vastusti pitempään{{selvennä|Pitempään kuin kuka?}} valloittajia ja jopa laajeni vuosina 930–730 eaa. Raamatussa kerrotaan isien jumalalle kuuliaista kuninkaista profeetoista sekä huonoista hallitsijoista kuten Israelin kuninkaan [[Ahab]]in tyttärestä [[Atalja]]sta, joka hallitsi Juudaa 850-luvun eaa. jälkeen ja [[Baal]]-uskonsa takia surmattiin. Juudan kuningaskunta joutui [[Egypti]]n vasalliksi ennen kuin Babylonian kuningas Nebukadnessar II vuonna 587 eaa. hävitti Jerusalemin temppelin ja vei suuren osan kansasta vankeuteen Babyloniaan.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Konttinen, Matti (toim.) | Nimeke=Antiikin kansoja ja valtioita, Vuodesta 970 eKr. vuoteen 277 eKr | Selite=Ihmiskunnan värikkäät vaiheet. Suomennos Heikki Kaskimies | Julkaisija=Valitut Palat | Sivu=20 | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-584-369-3}}</ref>
 
[[Raamattu|Raamatun]] mukaan [[Nebukadnessar]] vei suuren osan [[Jerusalem]]in asukkaista vankeuteen Babyloniin Juudan kuningas [[Joojakin]]in aikana antaen vain köyhien jäädä sinne<ref>{{raamatunpaikka|2. Kun. 24:8-16}}</ref>. Myöhemmin, Nebukadnessarin 19. hallitusvuotena, [[Sidkia]]n hallitessa, Jerusalem hävitettiin piirityksen jälkeen täysin ja koko väestö vietiin pakkosiirtolaisuuteen.<ref>{{raamatunpaikka|2. Kun. 25: 1-21}}</ref>. Kun [[Persia]]n kuningas [[Kyyros II Suuri|Kyyros]] (Koores) myöhemmin valloitti Babylonin, hän myönsi juutalaisille oikeuden palata Juudaan<ref>{{raamatunpaikka|Esra 1:1-6}}</ref>. Samalla hän antoi heille luvan rakentaa myös [[Jerusalemin temppeli]] uudestaan, mutta se saatiin rakennetuksi vasta [[Dareios II|Dareioksen]] hallitsijakaudella.<ref>{{raamatunpaikka|Esra 6:1-15}}</ref>
 
Koska ajanjakso kesti perimätiedon tai Raamatun mukaan vain 58 vuotta, mikä aika on hyvin inhimillisesti muistettavissa, on Babylonin vankeudella mahdollisesti keskeinen merkitys juutalaisuuden ja siitä kehittyneen [[kristinusko]]nkin [[nostalgia|nostalgiselle]] kaipaukselle "Pyhään maahan". Tätä [[metafora]]a esiintyy myöhemminkin rajansiirtojen yhteydessä esimerkiksi [[Balkan]]illa, luovutetun [[Karjala]]n kysymyksen yhteydessä sekä [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] sisäisiä kansojen pakkosiirtoja käsiteltäessä.