Ero sivun ”Toholampi” versioiden välillä

55 merkkiä lisätty ,  5 vuotta sitten
p
coord; kh; nbsp; –
(Hylättiin viimeisin tekstimuutos (käyttäjältä 88.114.152.231) ja palautettiin versio 13985989 käyttäjältä TP-vies)
p (coord; kh; nbsp; –)
| vaakuna-artikkeli = Toholammin vaakuna
| sijainti = Toholampi.sijainti.suomi.2008.svg
| latd= 63 |latm= 46.5 |lats=
| koordinaatit = {{coor dms|63|46|25|N|24|15|00|E|region:FI_type:city(3665)_scale:50000}}
| longd= 024 |longm= 15 |longs=
| koordinaatit_näyttö = rivi,otsikko
| vuosi = 1865
| lääni = Länsi-Suomen lääni
[[1100-luku|1100 jaa.]] [[suomalaiset]] saapuivat [[Saamelaiset|saamelaisten]] erämaille ja nämä väistyivät suomalaisten alta tai sulautuivat tulokkaisiin. [[Kainulaiset|Kainulaisiksi]] ja myöhemmin [[Pirkkalaiset|pirkkalaisiksi]] nimetyt pohjankävijät olivat kotoisin [[Satakunta|Satakunnasta]] ja [[Suur-Pirkkala]]n pitäjistä. Osa satakuntalaisista erämiehistä asettui [[1200-luku|1200-luvulla]] asumaan Keski-Pohjanmaan jokien suihin. Nimistötutkimus tukee satakuntalaisten eränkäyntiä, sillä esim. Toholammin Oravalla on vastineensa [[Karkku|Karkun]] pitäjän Oravalassa nyk. Oravula. Myös [[hämäläiset]] ulottivat eräretkensä [[Pohjanmaa]]lle. Toholammin monet Jämsä-nimet viittaavat [[Päijänne|Päijänteen rannoille]].<ref name="Perinnealbumi " />
 
Toholammin vanhimpana asukkaana voitaneen pitää vuoden [[1551]] [[Nokkavero|nokkaveroluettelo]]ssa ensin kerran mainittua Matti Oravaista. Toholammin asutus erotettiin verokirjassa ensi kertaa Ylikannuksesta [[1568]] Kalliokosken kylänä, jonne verokirjaan ensimmäisenä merkitty Antti Antinpoika oli perustanut uudistilansa. Yhteensä Toholammin verokirjoihin oli merkitty 9 asukasta. Kalliokosken asukas häviää kuitenkin pian verokirjoista ja kylä saa tutun Toholampi-nimensä Lestijoessa olevan vähäisen laajentuman mukaan. Pitäjän peltoala oli v.vuonna [[1570]] viisi hehtaaria. Seuraavina vuosikymmeninä kylän asukasluku ei kasvanut ollenkaan. [[1590-luku|1590-luvulla]] Toholammin asukasmäärä kaksinkertaistui [[Nuijasota|nuijasodasta]] huolimatta, kun [[savolaiset]] muuttivat seudulle. Hallinnollisesti Toholampi kuului [[Lohtaja|Suur-Lohtajaan]].<ref name="Perinnealbumi " />
 
[[1600-luku|1600-luvulla]] Toholammin asutuskehitys katkesi Ruotsin sotiessa suurvalta-aseman ylläpitämiseksi. [[1624]] verotarkastuksessa todettiin Suur-Lohtajan parhaimpien [[terva]]metsien löytyvän Kannuksen [[Mutkalampi|Mutkalammilta]] ja Toholammilta. [[Tervanpoltto|Tervanpoltosta]] tuli ensimmäinen apuelinkeino, joka auttoi [[Talonpoika|talonpoikia]] irrottautumaan puhtaasta [[Omavaraistalous|luontaistaloudesta]] ja siirtymään luottotalouteen. Yhden talon tervantuotanto saattoi jo 1600-luvulla nousta useisiin kymmeniin tynnyreihin ja tämän vuoksi käräjilläkin riideltiin tervasta useasti. Myös pienimuotoista [[Rauta|raudanvalmistusta]] harrastettiin seudulla. Talonpojat valmistivat [[Ankkuri|ankkureita]] ja muita suurempia taontatöitä vesivoimalla käyvien väkivasaroiden avulla, jotka olivat yksityisiä tai useampien talojen yhteisiä. [[1700-luku|1700-luvulla]] rautateollisuus kuitenkin alkoi laantua.<ref name="Perinnealbumi " /><br>
Suomessa annettiin [[6. helmikuuta]] 1865 asetus ”Kunnallishallinnosta maalla”. Toholammin kirkonkokous asetti [[17. syyskuuta]] [[1865]] kunnallishallituksen. Kunnallislautakunnan valitseminen ei onnistunutkaan ensi kerralla, sillä vastustajat olivat koonneet rivinsä. ”''Ja niin nousi, kauhia möyky väen seassa, joka yhdellä suulla huusi, ettei semmoisia uusia laitoksia ollenkaan tarvita, että ne ainoastaan myötänsä tuovat uusi ulosmenoja ja muuta senkaltaista''”, toteaa kappalainen V.F. Lilius pöytäkirjassaan.<ref name="Perinnealbumi " />
 
Vuonna [[1900]] Toholammin asukasluku oli 36743&nbsp;674 ja [[1910]] 44264&nbsp;426. Vaikka Toholammin asukasluku kasvoi [[1900-luku|1900-luvun alussa]], [[siirtolaisuus]] vähensi kunnan asukasmäärää. Vuosien [[1872]]- [[1917]] välisenä aikana Toholammilta lähti 20422&nbsp;042 ihmistä hakemaan parempaa elämää [[Amerikka|Amerikasta]]. Suurimmat siirtolaisvuodet olivat [[1893]]-[[1902]] välisenä aikana. Tällöin Toholampi kuului maan johtaviin siirtolaispitäjiin, joissa oli 20 tai enemmän siirtolaista tuhatta kohti vuodessa. Muita tähän ryhmään kuuluvia kuntia olivat [[Pohjanmaan maakunta|Pohjanmaan]] [[Isokyrö]], [[Etelä-Pohjanmaa]]n [[Kortesjärvi]] ja [[Alajärvi]]. Kun [[Yhdysvallat]] alkoi [[1920-luku|1920-luvulla]] rajoittaa siirtolaisten tuloa maahansa, suuntasivat toholampilaiset toiveensa [[Kanada]]an. Vähitellen alkoi siirtolaisten määrä vähentyä, tähän syynä oli elintason paraneminen Suomessa.<ref name=" SuurLohtaja2">{{kirjaviite | Tekijä=Leevi Junkala, Maria Niemelä |Nimeke=Suur-Lohtajan Historia 2|Julkaisupaikka=Kokkola| Julkaisija=Keski-Pohjanmaan Kirjapaino|Vuosi=[[1977]]|Tunniste=ISBN 951-99109-9-9 }}</ref><br>
Kunnan asukasluvun huippu saavutettiin vuonna [[1950]], jolloin asukkaita kunnassa oli jo lähes 5000. Tämän jälkeen väestö alkoi vähentyä nopeasti, sillä kunta ei pystynyt työllistämään kuin osan [[Maatalous|maataloudesta]] vapautuneesta väestöstä. Vuonna [[1975]] asukkaita oli enää 3828. [[1970-luku|1970-luvun lopulla]] kunnan väkiluku kääntyi kasvuun ja 4000 asukkaan raja ylitettiin jälleen, [[1985]] kunnan asukasluku oli 40704&nbsp;070. [[1990-luku|1990-luvun alussa]] koettu [[lama]] käänsi Toholammin asukasluvun laskuun ja vuonna [[2011]] asukkaita oli 3 &nbsp;462.<ref name="Finlandia7">{{kirjaviite | Tekijä=Riitta Koski, Kari-Pekka Karlsson|Nimeke=Finlandia, Otavan Maammekirja 7, s. 204|Julkaisupaikka=Keuruu| Julkaisija=Kustannusosakeyhtiön Otavan painolaitokset|Vuosi=[[1986]]|Tunniste=ISBN 951-1-08930-7}}</ref>
 
==Väestönkehitys==
{{bar pixel|2005|#0099FF|431||3 667}}
{{bar pixel|2010|#0099FF|409||3 480}}
|caption = Lähde: Tilastokeskus.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=060_vaerak_tau_107&ti=V%E4est%F6+kielen+mukaan+sek%E4+ulkomaan+kansalaisten+m%E4%E4r%E4+ja+maa%2Dpinta%2Dala+alueittain+1980+%2D+2012&path=../Database/StatFin/vrm/vaerak/&lang=3&multilang=fi | Nimeke =Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 20121980–2012 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta =22.3.2013 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =1.4.2013 | Kieli = }}</ref>
}}
 
[[Kallioperä]] on pääasiassa [[graniitti]]a, [[granodioriitti]]a ja [[gneissi]]ä. Kunnan pohjoisosassa on lisäksi laajahko [[gabro]]alue. Kallioperä on lähes kauttaaltaan maalajien peitossa. Jokilaaksossa on peitteenä [[savi]], laakson sivuilla [[moreeni]], [[hiekka]] ja [[turve]], joiden luode–kaakkosuuntainen juovaisuus kuvastaa [[mannerjää]]n liikkeen suuntaa. Pinnanmuodoiltaan kunta on [[Pohjanlahti|Pohjanlahteen]] viettävää [[tasanko]]a. Jokilaakson sivuillakin kumpareet ovat matalia ja pehmeäpiirteisiä. Vaihtelevinta maasto on kunnan kaakkoisosassa. Korkein kohouma [[Raikonharju]] on Kokkolan rajan tuntumassa.
 
Toholammilla on suota yli puolet maa-alasta. Suot ovat tyypiltään joko [[Aapasuo|aapa]]- tai [[Keidassuo|keidassoita]]. Suuri osa kunnan soista on ojitettu. Turvetuotannon kohteena on alle 1&nbsp;%yksi prosentti suopinta-alasta. Toholammin kaakkoisnurkkaan ulottuu laaja Kivinevan–Tuomikonnevan–Ison Lampinevan soidensuojelualue.<ref name="Finlandia7" />
 
Toholammin tärkein vesistö on [[koski|runsaskoskinen]] ja mutkitellen virtaavaa Lestijoki. Sykäräisten eteläpuolella siihen laskee [[Härkäoja]] ja kirkonkylän eteläpuolella [[Sarkoja]] ja [[Kivioja]]. Suurimmat järvet ovat [[Särkijärvi]] idässä ja [[Iso-Hongistonjärvi]] lounaassa.<ref name="Finlandia7" />
{{Commonscat-rivi|Toholampi}}
* [http://www.toholampi.fi/ Toholammin kunnan kotisivu]
* [http://www.tilastokeskus.fi/tup/kunnat/kuntatiedot/849.html Tilastokeskus - Toholammin avainluvut]
 
{{Keski-Pohjanmaa}}
17 197

muokkausta