Ero sivun ”Suomen asevelvollisuuden historia” versioiden välillä

 

Molemmat osapuolet aloittivat sodan vapaaehtoisilla joukoilla: valkoisilla [[Suojeluskunta|suojeluskunnat]], punaisilla [[punakaarti]]. Valkoinen osapuoli pyrki aluksi värväämään krenatööripataljoonia, muttei menestynyt tässä. Jääkärien saapuminen mahdollisti asevelvollisuuden käyttöönoton; jääkärit muodostivat asevelvollisten joukkojen päällystön ja alipäällystön. Laillisena perustana toimi vuoden 1878 asevelvollisuuslaki. [[Tampereen taistelu]]n ratkaisivat lopulta juuri rintamalle saapuneet asevelvolliset jääkärijoukot, jotka olivat suojeluskuntia paremmin koulutettuja ja huomattavasti kurinalaisempia. Punaiset yrittivät sodan lopussa ottaa käyttöön asevelvollisuuden, mutta eivät käytännössä onnistuneet. Sisällissodan jälkeen 1919 asevelvollisuudesta säädettiin ajanmukaisempi, väliaikainen laki. Pysyvä laki saatiin vuonna 1922. Siitä asti Suomen armeija on perustunut asevelvollisuuteen. Toisessa maailmansodassa, jossa kaikki osapuolet käyttivät asevelvollisia joukkoja, suomalaisia sotilaita kuoli n. 85 000, mutta sodan tuloksena maa säilytti itsenäisyytensä.

 

Nykyään asevelvollisuuden lakkauttamisesta keskustellaan osin sodankäynnin luonteen muutoksen, osin yleiseurooppalaisen kehityksen, osin yksilönvapauden vuoksi sekä taloudellisin perustein. Välittömässä tulevaisuudessa tällaista ratkaisua ei silti ole näkyvissä.{{Lähde|16. syyskuuta 2008}} Asevelvollisuuden vastustajien mielestä laajaan massa-armeijaan ei ole nykyhetkellä tarvetta eikä taloudellista mahdollisuutta.{{kenen mukaan}} Asevelvollisuuden kannattajien mielestä nykyinen asevelvollisuusarmeija on hyvin koulutettu, useimmissa asioissa ammattiarmeijan tasolle yltävä joukko, jota ei olisi valtiontaloudellisesti mahdollista ylläpitää palkka-armeijana.{{kenen mukaan}} Nykyinen puolustusbudjetti mahdollistaisi n. 30 000 miehen palkka-armeijan.{{Lähde|16. syyskuuta 2008}} Asevelvollisuuden vastustajien väitteet asevelvollisuuden aiheuttamasta kansantaloudellisesta taakasta ja yksilönvapauden loukkauksesta eivät yleensä saa osakseen vastausta vaan ne sivuutetaan yhteiskunnallisessa keskustelussa.{{Lähde|16. syyskuuta 2008}}

 

== Katso myös ==