|
'''Mielenterveys''' on pyritty määrittelemään useilla tavoilla. Suomen kielen sanakirjassa se on ”[[Psyyke|Psyykkinen]] hyvinvointi ja riittävä sopeutuminen sosiaaliseen ja muuhun ympäristöön”<ref>''Uusi suomen kielen sanakirja'', Gummerus 1998</ref>
==Määritelmiä==
[[Sigmund Freud]]in sanoin kyseessä on ”kyky rakastaa ja kyky tehdä työtä”.
Mikään näistä periaatteista ei yksinään toimi.<ref>Viitamäki, R. (1973) Kliininen psykologia ja sen sovellus. Helsinki: WSOY. Heiska, J. (1988) Mielenterveyden häiriön määritelmä. Mielenterveys-lehti 6.</ref>
== Katso myös ==
==* [[Mielenterveyden häiriöt==häiriö]]
Ihmisen tavoitteiden ja henkisen toimintakyvyn ristiriita on yksi keskeinen mielenterveyden häiriön tarkastelunäkökulma. Mielenterveyttä voivat järkyttää moninaiset vinoutumat ja sairaudet, jotka voivat häiritä ja rajoittaa vakavastikin ihmisen sekä muiden ihmisten tai jopa koko yhteiskunnan elämää. Vakavimmat mielenterveyden häiriöt voivat joskus vammauttaa ihmisen lähes kokonaan ja sulkea hänet yhteiskunnan toimintojen ja sosiaalisten suhteiden ulkopuolelle. Tyypillisesti lievemmissä mielenterveyden häiriöissä ihminen on itse tietoinen tilanteesta ja hän itse kärsii. Vakavimmissa häiriössä (psykoosit) ihminen voi olla sairaudentunnoton ja kärsimys voi kohdistua etenkin muihin ihmisiin (esimerkiksi mustasukkaisuusparanoia).
* [[Mielenterveyslaki]]
Psyykkiset oireet liittyvät usein suoraan neurologisen sairauden aiheuttamiin aivojen toiminnan muutoksiin{{Lähde||5. heinäkuuta 2009}}, ja toisaalta moniin psyykkisiin sairauksiin liittyy neuropsykologisia oireita, kuten esimerkiksi muistin ongelmia. Monien ihmisten hoidossa täytyy siksi olla mukana vaihdellen psykiatrian, psykologian, lääketieteen, hoitamisen, sosiaalityön ja toimintaterapian ammattilaisia eli häiriötä hoidetaan moniammatillisesti.
Vaikka ihmisen mielen perusta onkin evoluution kuluessa geneettisesti syntynyt, ympäristö vaikuttaa mieleen ja mielenterveyteen.
Nykyisin paljon keskustelua herättävät muun muassa [[persoonallisuushäiriö]]t, koska raja persoonaallisuuden piirteiden ja diagnostiset kriteerit täyttävän häiriöksi luokiteltavan sairauden välillä on joskus häilyvä.
===Mielenterveyden häiriöiden syyt===
Psykologisen selitysmallin mukaan mielenterveyden häiriöt johtuvat siitä, että oma persoona ja kyvyt eivät vastaa toisten asettamia odotuksia, jotka henkilö on sisäistänyt. Tämä ristiriita aiheuttaa tasapainottomuutta ja ahdistusta. Jos tällainen tilanne jatkuu kauan, itsetoteutus estyy ja psyykkinen häiriö on mahdollinen.<ref>Koettu hallitsematon minuus psykoottisen potilaan hoitotyön lähtökohdaksi. Oulun yliopisto. http://herkules.oulu.fi/isbn951427007X/html/c67.html</ref>
Joidenkin mielenterveyden häiriöiden takana voi olla jokin fyysinen syy, kuten iskun aikaansaama aivovaurio. Useimmiten selkeää syytä mielenterveyden häiriölle ei tiedetä. Aikoinaan arveltiin, että mikrobit saattaisivat aiheuttaa myös mielisairauksia. Teoria hautautui psykoanalyysin myötä. Kuitenkin raskauden aikana sairastetun influenssan on nykypäivänäkin epäilty lisäävän jälkeläisen riskiä sairastua skitsofreniaan aikuisiällä. Tutkimustulokset ovat kuitenkin ristiriitaisia, eikä syy-yhteyttä ole varmennettu. Skitsofreniaan ei ole yhtä yksittäistä syytä, vaan sairastuvuuteen vaikuttavat perinnölliset tekijät sekä ympäristötekijät yhdessä. Yksilötasolla äidin raskaudenaikaisen influenssan aiheuttama mahdollinen riskin lisäys on merkityksetön. <ref>HUS-tietopankki: Influenssa. Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiiri. http://www.hus.fi/default.asp?path=1,28,824,2049,2265,2260,3437,28375,35208</ref> Nykytietämyksen mukaan vaikuttavina tekijöinä mielenterveyden häiriöiden syntyyn ovat negatiivinen yksinäisyys, lapsuuden ja nuoruuden mallit, perimän tai ympäristön tuottama stressi, pettymykset, rangaistukset ja menetykset sekä mahdollisuudet vältellä elämän merkittävien tosiasioiden kohtaamista. Minkään yksittäisen tekijän ei katsota aiheuttavan mielenterveydellisiä häiriöitä, vaan kyse on useiden tekijöiden summasta. Usein jokin stressitekijä lopulta laukaisee mielenterveydellisen häiriön, jonka puhkeamiselle muut tekijät ovat jo aiemmin luoneet pohjaa. On myös todisteita sille, että mielenterveyteen vaikuttaa yhteiskunnan tai lähiympäristön nopeat muutokset, joihin yhteisöllä tai yksittäisellä ihmisellä ei ole ollut riittävästi aikaa sopeutua.
=== Mielenterveyden häiriöiden luokitus ===
Mielenterveyden häiriöitä (ICD-10 F-luokitus) ovat esimerkiksi:
* Skitsofrenia, skitsotyyppinen häiriö ja harhaluuloisuushäiriöt F2
** [[Skitsofrenia ]] F20
*** [[Paranoidinen skitsofrenia]] F20.0
*** [[Hebefreeninen skitsofrenia]] F20.1
*** [[Katatoninen skitsofrenia]] F20.2
*** [[Erilaistumaton skitsofrenia]] F20.3
*** [[Skitsofrenian jälkeinen masennus]] F20.4
*** [[Jäännös - residuaali - skitsofrenia]] F20.5
** "[[Skitsotyyppinen häiriö]]" F21
** [[Harhaluuloisuushäiriö]] - paranoia F22
** [[Skitsoaffektiiviset häiriöt]] F25
** [[Affektipsykoosit]] - esimerkiksi [[mania]] F30
** [[Orgaaniset eli elimellisistä syistä johtuvat psykoosit]]
** [[Kemialliset psykoosit]] esimerkiksi alkoholin liikakäytöstä F10 johtuva Delirium Tremens F10.4
* [[Mielialahäiriöt]]- Mielialahäiriöt eli affektiiviset häiriöt F3
** [[Masennus]] - Depressio
** [[Mania]] F30
** [[Kaksisuuntainen mielialahäiriö]] F31
*** Kaksisuuntainen mielialahäiriö tyyppi I, maanis-depressiivinen sairaus F31.(0-7 eri vaiheissa sykliä)
*** Kaksisuuntainen mielialahäiriö tyyppi II, F31.8
* [[Ahdistuneisuushäiriöt]] F4
** Yksittäinen [[pelko]] - esimerkiksi ahtaiden paikkojen kammo
*** [[Julkisten paikkojen pelko]] F40.0
*** [[Sosiaalisten tilanteiden pelko]] F40.1
*** [[Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö]], yleistynyt tuskaisuus F41.1
** [[Pakko-oireinen häiriö]] F42
*** [[Pakkoajatuspainotteinen pakko-oireinen häiriö]] F42.0
*** [[Pakkotoimintopainotteinen pakko-oireinen häiriö]] F42.1
*** [[Pakkoajatuksina ja pakkotoimintoina ilmenevä pakko-oireinen häiriö]] F42.2
* [[Reaktiot vaikeaan stressiin ja sopeutumishäiriöt]] F43
** [[Traumaperäinen stressireaktio]] F43.1
** [[Dissosiaatiohäiriö]] (konversiohäiriö)t F44
*** [[Dissosiatiivinen muistinmenetys]] F44.0
*** [[Sivupersoonahäiriö]] F44.81
* Fysiologisiin häiriöihin ja ruumiillisiin tekijöihin liittyvät käyttäytymisoireyhtymät F5
** [[Syömishäiriö]]t F50
*** Syömishäiriö, laihuushäiriö, [[anoreksia]]t F50.0
*** Syömishäiriö, ahmimishäiriö, [[bulimia]]t F50.2
* Aikuisiän [[persoonallisuushäiriö|persoonallisuus-]] ja [[käytöshäiriö]]t F6
**[[Persoonallisuushäiriö]]t F60
***[[Epäluuloinen persoonallisuus]] F60.0
***[[Eristäytyvä persoonallisuus|Eristäytyvä (skitsoidi) persoonallisuus]] F60.1
***[[Epäsosiaalinen persoonallisuus]] F60.2
***[[Tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus]] F60.3
****[[Impulsiivinen häiriötyyppi]] F60.30
****[[Rajatilatyyppi]] F60.31
***[[Huomionhakuinen persoonallisuus]] F60.4
***[[Vaativa persoonallisuus]] F60.5
***[[Estynyt persoonallisuus]] F60.6
***[[Riippuvainen persoonallisuus]] F60.7
***[[Määrittämätön persoonallisuushäiriö]] F60.9
*Älyllinen [[kehitysvamma|kehitysvammaisuus]] F7
== Lähteet ==
* [http://www.kokemusasiantuntija.fi/ KoKoA - Koulutetut Kokemusasiantuntijat]
* [http://www.mielenterveysseura.fi/ Suomen mielenterveysseura]
* [http://www.itasuomenpsykoterapiayhdistys.org/ Itä-Suomen psykoterapiayhdistys]
* [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1990/19901116 Mielenterveyslaki] Finlex
* [http://www.mielenterveystalo.fi/ Mielenterveystalo.fi]
| 