Avaa päävalikko

Muutokset

944 merkkiä lisätty, 5 vuotta sitten
pienehköjä täydennyksiä ja viitteitä
=== Tiede ja tutkimusta ohjaavat arvot ===
 
Perinteisesti tieteelliseen tutkimukseen ja sen avulla saatuun tietoon liitetään käsitteitä kuten [[arvovapaus]] ja [[objektiivisuus]]. Tieteenfilosofisen ja -[[tieteensosiologia|sosiologisen]] tutkimuksen myötä käsitys tieteestä arvovapaana on kuitenkin kyseenalaistettu. Esimerkiksi jo arvovapautta ja objektiivisuutta itseään voidaan pitää tieteen [[arvo]]ina. Eri tieteenalat ovat tässä kuitenkin hyvin erilaisessa asemassa (vrt. esim. fysiikka ja tähtitiede vs. yhteiskuntatieteet ja kasvatustiede).<ref>Ahmavaara Y. Hyvinvointivaltion tabut, nykykulttuurimme kritiikki. Yliopistopaino, Helsinki 1998. ISBN 951-570-396-4. Erityisesti luku 5, ss. 49-86.</ref>
Tieteensosiologi [[Robert K. Merton]] määritteli 1930-40 -luvuilla tieteen toiminnaksi, jolla on tietty [[eetos]] tai [[arvomaailma]]. Tieteellisistä arvoista voitiin Mertonin mukaan johtaa seuraavat [[normi]]t:
Empiirisissä tieteissä tehdään kontrolloituja kokeita päätelmien todistamiseksi tai kumoamiseksi. Koeasetelmia suunniteltaessa tehdään toisinaan ratkaisuja, jotka voivat herättää eettisiä kysymyksiä. Tällaisia kysymyksiä herää erityisesti tilanteessa, jossa kokeita tehdään [[ihmiskoe|ihmisillä]] tai [[eläinkoe|eläimillä]], ja joihin liittyy mahdollista vahinkoa kokeen kohteelle tai kysymyksiä kokeen kohteina olevien [[informoitu suostumus|informoidusta suostumuksesta]].
 
Koe-eläinten käyttö tieteellisissä tutkimuksissa on eettinen ongelma siksi, että aina ei ole selvää, onko eläimille aiheutettu kärsimys tutkimuksessa tuotetun tiedon arvoista. Tätä pyritään varmistamaan tiukalla lainsäädännöllä ja lupamenettelyllä. Suomessa käytettiin vuosina 2009-2011 noin 100 000 eläintä vuodessa [[Koe-eläin | eläinkokeisiin]] pois lukien kalat.<ref>[http://www.laaninhallitus.fi/lh/etela/hankkeet/ellapro/home.nsf/files/K%C3%A4ytt%C3%B6vertailu%202007-2011/$file/K%C3%A4ytt%C3%B6vertailu%202007-2011.pdf Eläinkokeiden määrä]</ref> Eniten huomiota maailmalla ovat saaneet kosmetiikkateollisuuden tekemät eläinkokeet, joissa tämä eettinen kysymys kärjistyy. Tosin teollisuus itse ei halua tehdä eläinkokeita, vaan terveysviranomaiset vaativat niitä tuotteiden turvallisuuden takia.<ref>[http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201204193516 Selvitys kemikaaliriskeistä]</ref> Eläinkokeisiin kielteisesti suhtautuva eetikko voi myös esittää kannan, jossa eläimet nähdään [[itseisarvo]]isina olioina, joilla on joukko [[eläinten oikeudet|oikeuksia]], ja siten kyseenalaistetaan ylipäänsä eläinten käyttö tutkimuksen välineinä. Tosin näin ajateltaessa kyseenalaistetaan samalla kaikki muukin eläinten käyttö niitä alistavina, jopa lemmikkieläinten pito.
 
Kuuluisia esimerkkejä eettisiä kysymyksiä herättäneistä ihmiskokeista ovat muun muassa [[natsi-Saksa|natsi]]en [[keskitysleiri|keskitysleireillä]] teettämät lääketieteelliset kokeet, sekä jotkut kuuluisat [[sosiaalipsykologia]]n alaan kuuluvat kokeet 1950- ja 1960-luvuilla kuten [[Stanfordin vankilakoe]] ja [[Stanley Milgram|Milgramin]] sähköshokkikoe. Myös sotateollisuus on käyttänyt tutkimuksissaan läpi historian ihmiskokeita, ja usein näin kokeeseen osallistuvien tietämättä. Tällaisia väitteitä on esitetty esimerkiksi Yhdysvaltojen tekemistä ydinkokeista Nevadan autiomaassa ja Tyynellä valtamerellä.<ref>[http://www.cnn.com/SPECIALS/cold.war/episodes/08/spotlight/ CNN]</ref> Tällaisissa kokeissa tieteellistä tietoa tavoitellaan riippumatta fyysisestä tai psyykkisestä vahingosta, joita kokeisiin osallistuneisiin ihmisiin kohdistuu, mikä tekee tutkimuksesta eettisesti hyvin kyseenalaista.
 
Näiden varoittavien esimerkkien takia niin eläin- kuin ihmiskokeitakin valvotaan tiukasti useimmissa oikeusvaltioissa, ja ihmisiin kohdistuvaa tutkimusta tehdessä pyritään noudattamaan selkeitä eettisiä ohjeita. Tästä huolimatta vakavia eettisiä kysymyksiä herättävät koeasetelmat ovat tieteen arkipäivää, ja tutkijat painiskelevat niiden kanssa. Toisaalta on kysytty, miksi tutkimuksille vaaditaan ennakkovalvontaa, kun esim. ennakkosensuuria pidetään tuomittavana sananvapauden ollessa kansalaisoikeus, vaikka silläkin voidaan väärin käytettynä vahingoittaa ihmisen elämää tai jopa tuhota se.<ref>[http://fi.opasnet.org/fi/Tieteen_eettinen_valvonta Tieteen eettinen valvonta]</ref>
 
==== Etiikka ja tieteellisten tulosten raportointi ====
Sotateollisuuden tarpeisiin tehty tieteellinen tutkimus on myös eettisesti arveluttavaa. Yhdysvaltojen puolustusbudjetti rahoittaa tutkimusta yli sadalla miljardilla dollarilla vuosittain.<ref>[https://radius.rand.org/radius/federal_rd.html RaDiUS]</ref> OECD:n mukaan U.S.A sijoittaa noin 0,48 prosenttia BKT:sta sotateollisuuteen liittyvään tutkimukseen, mikä on korkein luku maailmassa. Tämä vastaa yli puolta kaikesta tieteen julkisesta rahoituksesta U.S.A:ssa. Toisena on Iso-Britannia, joka käyttää julkisesta tieteen rahoituksesta puolustusteollisuuteen 33 prosenttia.<ref>[http://www.youthxchange.net/main/ff4b265_military-spending-d.asp Military spending on R&D]</ref> Osa tutkimuksesta ja sen tuloksista päätyy kuitenkin lopulta myös siviilikäyttöön.
 
Tyypillisesti [[tieteellinen [[perustutkimus]] onvoi olla niin tiukastietäällä rajattuakäytännön sovellutuksista, että yksittäisen tutkijan on vaikeaa arvioida, mihin tarkoitusperiin hänen tutkimustuloksiaan voidaan käyttää. Tämän takia yksittäisellä tutkijalla voi olla vain rajallinen vastuu oman tutkimuksensa sovelluksista, riippuen siitä kuinka tietoinenhyvin hän on selvillä tutkimuksensa takana olevista intresseistä on yksilönä.
 
== Tieteen rahoitus ==
Tieteen rahoitukseen liittyy joukko eettisiä kysymyksiä. Näitä ovat yleensä kysymykset rahoittajan vaikutusvallasta [[tutkimusagenda]]n asettamiseen ja tulosten julkaisemiseen. Esimerkiksi lääketutkimuksessa on törmätty tapauksiin, joissa tutkimusta rahoittanut lääkeyhtiö on halunnut vaientaa osan omalta kannaltaan kielteisistä tutkimustuloksista.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Cohen, Jillian Clare, Patricia Illingworth & Udo Schüklenk (toim.) | Nimeke=The Power of Pills: Social, Ethical & Legal Issues in Drug Development, Marketing & Pricing | Julkaisupaikka= Fortescue Sidmouth, UK| Julkaisija=Pluto Press | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 978-0-7453-2402-9}}</ref>
 
OECD-maissa suurin osa tieteellisestä tutkimuksesta on yksityisten yritysten toimintaa.<ref>OECD, Main science and technology figures 2006–2 [http://www.oecd.org/dataoecd/49/45/24236156.pdf].</ref> Tällaisen tutkimustiedon kohdalla ei välttämättä toteudu tieteelliselle tutkimukselle asetettu julkisuusperiaate, jonka mukaan kaiken tieteellisen tiedon tulisi olla julkisen arvioinnin kohteena. Suomessa yritysten rahoitus on johtanut huoliin tieteellisen tutkimuksen vapaudesta ja itsenäisyydestä. Esimerkiksi ihmisen turvallisuuteen vaikuttavat toksisuustutkimukset eivät saisi olla salaisia. Julkisen rahoituksen alueella puolestaan on ainakin kansalaismielipiteessä törmätty nollatutkimusongelmaan.<ref>[http://www.saunalahti.fi/~pena/tb/tiedebaro.htm Tiedebarometri 2004, kuvio 37 b]</ref>
 
== Tieteen ja yhteiskunnan suhde ==