Ero sivun ”Disko (musiikinlaji)” versioiden välillä

1 295 merkkiä lisätty ,  7 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
 
[[1980]]-luvulle tultaessa varsinainen diskobuumi alkoi olla takanapäin, joskin se oli jättänyt pysyvän jäljen kaupalliseen tanssimusiikkiin ja disko-vaikutteet säilyivät levylistoilla vahvoina. Disko ei ole tähän päivään mennessä noussut erityisen arvostetuksi musiikintyyliksi, joskin muutamat diskolevyt, kuten [[Chic (yhtye)|Chic]]in ja [[Giorgio Moroder]]in tunnetuimmat singlet, katsotaan kuuluvaksi populaarimusiikin historiassa merkittäviin julkaisuihin ja ne nauttivat arvostusta myös kriitikoiden taholta. Chic -yhtyeen suurimmat hitit, kuten "Le Freak" ja "Dance, Dance, Dance", edustavat diskon elegantimpaa suuntausta, joka tavoittelee funkmaisten riffien avulla tiukkaa groovea. [[Italia]]laisen Giorgio Moroderin vuoden 1977 hittien "From Here to Eternity" ja "I Feel Love" myötä yleisölle tuli tutuksi koneilla tehty tanssimusiikki. Mainituista kappaleista jälkimmäinen julkaistiin diskon nimekkäimpiin hahmoihin kuuluvan laulaja [[Donna Summer]]in nimellä. Ranskalaisen tuottajan kokoama [[Village People]] yhtye loi puolestaan tarttuvilla hiteillään sekä homokulttuuria surutta hyödyntäneellä humoristisella imagollaan ilmiön, joka tunnetaan yhä laajalti.
 
==Disko Suomessa==
Yksi Suomen ensimmäisistä diskolevytyksistä oli [[Chrisse Johansson]]in suomeksi sanoittama "Rokkibaby", jonka [[Rolf Bergström]] ja Pyhimykset-yhtye levyttivät vuonna 1974. Tämän jälkeen erityyliset laulajat [[Danny]]stä [[Frederik]]iin ja [[Vicky Rosti]]sta [[Eini]]in ja [[Mona Carita]]an tekivät runsaasti diskolevytyksiä. Myös iskelmän on katsottu vastanneen diskon haasteeseen viimeistään vuonna 1977, kun [[Päivi Kautto-Niemi]] lauloi levylle täysin uudenlaisen version [[Toivo kärki|Toivo Kärjen]] sota-aikana säveltämästä tangosta "Liljankukka". Tämä kuvasti laajempaakin muutosta suomalaisessa viihteessä; samana vuonna Kärki siirrettiin eläkkeelle [[Finnlevy]]n kotimaisen tuotannon päällikön paikalta ja esiin astuivat seuraavan sukupolven nimet. Tasatahtia diskon suosion kanssa levisivät myös [[syntetisaattori]]t etenkin [[Jori Sivonen|Jori Sivosen]] ja [[Kari Litmanen|Kari Litmasen]] ansiosta. Samoihin vuosiin osui perinteisen [[tanssi]]lavakulttuurin hiipuminen yleisön siirtyessä tanssiravintoloihin ja [[yökerho]]ihin.<ref> Pekka Gronow, Jukka Lindfors ja Jake Nyman (toim.): ''Suomi soi 1: Tanssilavoilta tangomarkkinoille'', s. 293–294. Helsinki: Tammi, 2004. ISBN 951-31-2505-X.</ref>
 
==Diskon manttelinperijät==
==Aiheesta muualla==
* [http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=26&t=444 YLE Elävä arkisto: Diskokuumetta]
===Viitteet===
 
{{viitteet}}
[[Luokka:Populaarimusiikki]]
[[Luokka:Tanssi]]
46 650

muokkausta