Ero sivun ”Alkuräjähdyksen ydinsynteesi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hartz (keskustelu | muokkaukset)
typo
Hartz (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Kosmologia}}
'''Alkuräjähdyksen ydinsynteesi''' eli '''alkuräjähdyksen nukleosynteesi''' ({{K-en|Big Bang nucleosynthesis}} eli BBN) tarkoittaa [[kosmologia]]ssa [[kaikkeus|kaikkeuden]] varhaisen vaiheen aikana pian [[alkuräjähdys|alkuräjähdyksen]] jälkeen tapahtunutta [[ydinsynteesi]]ä eli [[atomiydin|atomiytimien]] muodostumista [[ydinfuusio|fuusioitumalla]]. Syntyneitä ytimiä olivat tavallisen [[vety]]-ytimen <sup>1</sup>H lisäksi [[deuterium]] eli <sup>2</sup>H, [[helium]]-isotoopit <sup>3</sup>He ja <sup>4</sup>He, <sup>1</sup>H ja [[litium]]-isotooppi <sup>7</sup>Li. Ydinsynteesi oli mahdollista, koska maailmankaikkeuden lämpötila oli tuolloin sopivan korkea ydinfuusioon, mutta tarpeeksi matala, jotta syntyneet ytimet myös pysyvät stabiileina. Kaikkeuden lämpötila oli ydinsynteesin alussa noin 10 miljardia astetta, mutta viileni nopeasti kaikkeuden laajetessa, jolloin ydinsynteesi tuli mahdolliseksi.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Elina Sihvola| Nimeke = Lectio praecursoria| Osoite = http://www.helsinki.fi/~esihvola/lektio.html| Selite = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = 10.11.2007| Kieli = }}</ref> Teorian keksijänä pidetään [[George Gamov]]ia.
 
Alkuräjähdyksen ydinsynteesi alkoi noin sekunnin alkuräjähdyksen jälkeen ja kesti noin kolme minuuttia. Sen jälkeen maailmankaikkeuden lämpötila ja tiheys laskivat alle ydinfuusioon tarvittavan tason. Ydinsynteesin lyhyt kesto on tärkeä asia, sillä se esti [[beryllium]]ia raskaampien aineiden muodostumisen ja jätti kevyitä aineita kuten deuterium jäljelle.