Ero sivun ”Tampereen linja-autoasema” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Iljanne (keskustelu | muokkaukset)
p Muutettu "Keskustori (Tampere)" -linkki "Keskustori"-linkiksi
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 9:
== Suojelukohde ==
 
Tampereen [[linja-autoasema]]n rakennuskustannukset olivat noin kahdeksan miljoonaa [[Suomen markka|markkaa]]. Asema rahoitettiin kokonaan kunnallisin varoin. Aloitteen kahden erillisen linja-autoaseman toimintojen yhdistämisestä teki Tampereen huomattavin liikennöitsijä, silloisen [[Linja-autoliitto|Linja-autoliikennöitsijäin Liiton]] Tampereen osaston puheenjohtaja [[Väinö Paunu]] vuonna 1933 ja seuraavana vuonna kaupunki nimitti toimikunnan tutkimaan ehdotusta ja etsimään uuden aseman sijaintipaikkaa. Kaupungin johto olisi halunnut aseman sijoitettavaksi rautatieaseman yhteyteen, mutta liikennöitsijät pitivät paikkaa liian ahtaana ja ehdottivat vapaata tonttia Hatanpään valtatien varressa, mikä sitten tulikin päätökseksi. [[Tampereen kaupunginvaltuusto]] teki päätöksen aseman rakentamisesta 27. lokakuuta 1936, rakennustyöt alkoivat 15. joulukuuta 1937 ja asema vihittiin käyttöön 8. joulukuuta 1938.<ref name="Pirkanmaan"> Ossi Säpyskä: ''Pirkanmaan autoliikenteen vaiheet'', s. 203. Tampere: Pirkanmaan autoalan veteraanit ry, 1988. ISBN 952-90019-3-2.</ref>
 
Rakennus on säilynyt alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan ja -asussaan, ja on asemakaavassa suojeltu kohde. Arkkitehtuuriltaan asemarakennus edustaa ajalleen tyypillistä käytännönläheistä ja pelkistettyä [[funktionalismi]]a. Rakennuksen pituus on 110 metriä ja sen lattiapinta-ala on yli 1&nbsp;300&nbsp;m² sekä tilavuus 18&nbsp;000&nbsp;m³.<ref name="Pirkanmaan"/>
 
Vuoden 1939 aikana Tampereen linja-autoasemalta lähti arkipäivisin 163 vuoroa. Lähtölaitureita oli 32 ja pysäköintipaikkoja jopa sadalle linja-autolle. Matkustajamäärissä Tampereen linja-autoasema hävisi [[Helsingin linja-autoasema]]lle, mutta tavaraliikenteen osalta se oli selkeästi Suomen suurin. Myöhempinä vuosikymmeninä linja-autoaseman liikennetilat ovat pienentyneet, kun alueita on otettu muuhun käyttöön.<ref name="Pirkanmaan"/>
 
Linja-autoasema kärsi vaurioita Neuvostoliiton ilmavoimien [[Talvisodan pommitukset Tampereella|pommittaessa Tamperetta]] [[talvisota|talvisodan]] aikana. Viimeisessä pommituksessa maaliskuun 2. päivänä 1940 aseman pääsisäänkäynnin eteen putosi voimakas lentopommi. Tästä huolimatta aseman toiminta jatkui keskeytyksettä ja vauriot korjattiin välirauhan aikana.<ref name="Pirkanmaan"/>
 
Linja-autoaseman toiminta oli vilkkaimmillaan 1960-luvun loppupuolella, jolloin sieltä lähti normaaleina arkipäivinä noin 470 vuoroa. 1980-luvun lopulla määrä oli supistunut alle 400:aan, mikä johtui varsinkin henkilöautojen määrän lisääntymisestä, mutta osittain myös eräiden lähinnä paikallisten vuorojen lähtöpaikan siirtämisestä Pyynikintorille. Kun linja-autoaseman rahdinkäsittelytilat olivat tulleet ahtaiksi, rakennettiin linja-autoaseman ja Tampereen valtatien väliin uusi tavara-asema, joka saatiin käyttöön vuoden 1985 alussa. Linja-autoasemalla oli myös [[Länsilinjat]] Oy:n toimisto vuoteen 1984 saakka, jolloin yhtiön kaikki toiminnot siirtyivät uusiin tiloihin [[Sarankulma]]n teollisuusalueelle.<ref name="Pirkanmaan"/>
 
Vuosina 1995–2004 tutkittiin valtakunnalliseen [[Matkakeskus|matkakeskushankkeeseen]] liittyen useassa vaiheessa linja-autoaseman siirtämistä rautatieaseman yhteyteen. Työssä tutkittiin myös ''hajautetun matkakeskuksen'' mallia, jossa linja-autoasema säilyisi [[Ratina]]ssa. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto päätti 31. toukokuuta 2004, että linja-autoasema säilyy alkuperäisellä paikallaan.