Ero sivun ”Frankfurtin kansalliskokous” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
väliotsikoita, lisää kuvia, vähän enemmän johdantoon ym. |
täyd. |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Frankfurt Nationalversammlung 1848.jpg|thumb|315px|Frankfurtin kansalliskokouksen istunto kesällä 1848, puhumassa demokraattien johtaja [[Robert Blum]]. Puhujankorokkeen yläpuolelle on asetettu vallankumouksen tunnukseksi valittu [[Saksan lippu|Saksan trikolorilippu]]. Ludwig von Elliottin väritetty piirros.]]
'''Frankfurtin kansalliskokous''' ({{k-de|Frankfurter Nationalversammlung}}, myös '''Frankfurtin parlamentti''') oli vuoden 1848 [[Saksan hullu vuosi|maaliskuun vallankumouksen]] seurauksena valittu [[Saksa]]n eri valtioita edustanut [[kansalliskokous]], jonka tarkoituksena oli perustaa yhdistetty Saksan valtio ja säätää sille perustuslaki. Se oli ensimmäinen vapailla vaaleilla valittu koko Saksan yhteinen parlamentti. Kansalliskokous toimi toukokuusta 1848 kesäkuuhun 1849 ja se kokoontui [[Frankfurt am Main]]in [[Paavalinkirkko (Frankfurt am Main)|Paavalinkirkossa]]. Kansalliskokous epäonnistui siinä suhteessa, että Saksan valtiota ei tuolloin saatu perustettua, eikä kansalliskokouksessa maaliskuussa 1849 hyväksytty [[Frankfurtin perustuslaki|Saksan perustuslaki]] tullut koskaan voimaan. Kansalliskokous tarjosi huhtikuussa 1849 Saksan keisarin kruunua [[Preussi]]n kuningas [[Fredrik Vilhelm IV|Fredrik Vilhelm IV:lle]], mutta tämä kieltäytyi siitä.
==Vaalit==
Kansalliskokousta edelsi Saksan [[Liberalismi|liberaalin]] ja demokraattisen opposition muodostama niin sanottu [[esiparlamentti]]. Se päätti, että kansalliskokouksen vaaleihin saisivat osallistua kaikki täysi-ikäiset ja ”itsenäiset” miehet. Vaalien järjestämisestä vastasivat itsenäiset valtiot, ja käytännöt olivat kirjavia. Edustajanpaikkoja oli yhteensä 649, mutta vain 587 edustajaa valittiin, sillä joissain vaalipiireissä vaalia boikotoitiin. Kansalliskokouksen 13 kuukautta kestäneen toiminnan aikana siihen ehti kuulua kaikkiaan 809 henkilöä.<ref name="Bundestag">[http://www.bundestag.de/kulturundgeschichte/geschichte/parlamentarismus/1848/ Revolution und Frankfurter Nationalversammlung 1848/1849] {{de}} Saksan liittopäivät. Viitattu 25.6.2014.</ref> Kansalliskokouksen enemmistön muodostivat maltilliset liberaalit, mutta edustettuna oli laaja kirjo erilaisia ryhmiä.<ref name="brit">[https://www.britannica.com/EBchecked/topic/217271/Frankfurt-National-Assembly Frankfurt National Assembly] {{en}} ''Encyclopædia Britannica Online Academic Edition''. Viitattu 28.6.2014.</ref>
==Kansalliskokouksen toiminta ja edustajaryhmät==
Kansalliskokous piti ensimmäisen istuntonsa Frankfurtin Paavalinkirkossa 18. toukokuuta 1848. Ensimmäiseksi puhemieheksi valittiin liberaaleihin kuulunut [[Heinrich von Gagern]]. Kansalliskokous keskusteli yhtenäisen Saksan valtion muodostamisesta ja perustuslain säätämisestä sille. Kansalliskokous asetti useita valmistelevia valiokuntia, joista perustuslakia valmistellut perustuslakivaliokunta oli tärkein.<ref name="Bundestag" />
[[Tiedosto:1848 Delius Abgeordnete Paulskirche anagoria.JPG|thumb|300px|Kansalliskokouksen edustajia, Gerhard Deliuksen maalaus.]]
Frankfurtin kansalliskokous keskittyi lähinnä Saksan tulevaisuutta koskeneeseen keskusteluun, mutta pyrki myös asettamaan väliaikaisen hallinnon, joka olisi voinut ryhtyä saman tien johtamaan koko Saksaa. Kansalliskokous valitsi 29. kesäkuuta 1848 Saksan sijaishallitsijaksi ja kaavaillun väliaikaisen hallituksen johtajaksi Itävallan arkkiherttua [[Juhana (Itävallan arkkiherttua)|Juhanan]], joka oli keisari [[Ferdinand I (Itävalta)|Ferdinand I:n]] suhteellisen vapaamielisenä tunnettu setä. Pian tuli kuitenkin selväksi, ettei kansalliskokouksen asettamalla hallituksella ollut mitään todellista valtaa, paitsi niiltä osin kuin Saksa yksittäiset valtiot olivat valmiita sallimaan sille. Kansalliskokous yritti myös ryhtyä johtamaan [[Ensimmäinen Saksan–Tanskan sota|Tanskaa vastaan käytyä sotaa]], joka koski [[Schleswig]]in ja [[Holstein]]in herttuakuntien omistusta. Preussi kuitenkin solmi elokuussa 1848 [[Malmön aselepo|aselevon]] Tanskan kanssa välittämättä kansalliskokouksen vastustuksesta.<ref name="brit" />
==Perusoikeuslaki ja Saksan perustuslaki==
Merkittävimmät Frankfurtin kansalliskokouksessa hyväksytyt säädökset olivat 21. joulukuuta hyväksytty ”valtakunnanlaki Saksan kansan perusoikeuksista” sekä 27. maaliskuuta 1849 viimein hyväksytty Saksan perustuslaki. Joulukuun perusoikeuslaissa määrättiin turvattaviksi kaikkialla Saksan alueella lehdistön-, puheen-, kokoontumis-, liikkumus- ja kaupankäyntivapaudet sekä kansalaisten tasavertaisuus lain edessä ja määrättiin lakkautettaviksi kaikki säätyerioikeudet sekä kuolemanrangaistus. Se toimi myöhemmin esikuvana [[Weimarin tasavalta|Weimarin tasavallan]] perustuslain sekä nykyisen [[Saksan liittotasavalta|Saksan liittotasavallan]] [[Grundgesetz|peruslain]] sisältämille kansalaisoikeusluetteloille. Maaliskuussa hyväksytty perustuslaki puolestaan määräsi perustettavaksi monarkistisen Saksan liittovaltion, johon olisivat kuuluneet muut Saksan valtiot paitsi
==Katso myös==
|