Ero sivun ”ExpressBus” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 2:
'''ExpressBus''' on markkinointiyhteenliittymä, johon kuuluu 30 suomalaista pikavuoroja liikennöivää [[bussi]]yritystä. Projekti aloitettiin vuonna 1991, kun pikavuorojen matkustajamäärät olivat laskusuunnassa; mallia sille haettiin [[Norja]]sta ''NOR-WAY Express Coaches'' -järjestelmästä. Projektin alkaessa siihen osallistui 48 linja-autoyritystä yhteensä 230 linja-autolla. ExpressBus-järjestelmän piirissä oli sen ensimmäisenä toimintavuonna 70 pikavuororeittiä ja 46 linja-autoasemaa sekä noin 850 linja-autonkuljettajaa, autoemäntää ja linja-autoasemien työntekijää.<ref> Aarno Lybeck: ''ExpressBus on suuren kehitystyön alkua''. Bussiammattilainen 3/1991, s. 6–9. Linja-autoliitto.</ref>
 
[[Linja-autoliitto|Linja-autoliiton]] pikavuorotyöryhmä teetti syksyllä 1989 pikavuoroja koskeneen kuluttajatutkimuksen. Pikavuoroissa kulki paljon tyytyväisiä asiakkaita ja liikennemuodon edut – nopeus, täsmällisyys ja autojen siisteys – olivat sen käyttäjien tiedossa, mutta suurimmalle osalle aktiivi-ikäisistä suomalaisista pikavuoro ei käsitteenä merkinnyt juuri mitään. ExpressBus-järjestelmän "syntysanat" lausuttiin pikavuoroliikenteen neuvottelupäivillä vuonna 1989, vuoden 1990 aikana tehtiin runsaasti kehitystyötä ja tulos julkistettiin 13. toukokuuta 1991. Ratkaisevana sysäyksenä oli tärkeimpien – osittain keskenään kilpailleiden – pikavuoroyritysten toimitusjohtajien sitoutuminen
yhteisiin toimintamalleihin ja tavoitteisiin, mikä oli melko uutta linja-autoalalla. Suuri osa muista kuin pikavuoroja ajaneista yrityksistä, joita Linja-autoliiton jäsenkunnassa oli enemmistö, suhtautui uuteen järjestelmään epäluuloisesti; jotkut pelkäsivät jopa liiton hajoamista.<ref name="palmu"> Vesa Palmu: ''Pikavuoroauto ExpressBusiksi.'' Maantien ässät (Mobilia-vuosikirja 2005), s. 82–89. Kangasala: Mobilia-säätiö.</ref>