Ero sivun ”Ratakilometrijärjestelmä” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 7:
Ratakilometrit mitataan radan keskilinjaa pitkin vaakasuoraan, radan korkeuseroa ei oteta huomioon. Jos rataosuudella on useita raiteita, jokin niistä on nimetty pituusmittausraiteeksi, jota pitkin mittaus on tehty. Asemilla ja muilla liikennepaikoilla pituusmittausraiteena on läpimenevä raide. Radan varteen on pystytetty kilometrimerkit eli kilometritolpat, jotka ovat pituusmittausraiteeseen nähden samalla kohtisuoralla linjalla kuin varsinainen mittapaikka. Kilometrimerkeille on mitattu koordinaatit, joiden mukaan paikoiltaan siirtyneet tai tuhoutuneet kilometrimerkit voidaan pystyttää uudelleen maastoon oikealle paikalle. Kilometritolpat ovat yleensä radan oikealla puolella kilometrien kasvusuuntaan kuljettaessa.<ref name="rato269"/> Ratakilometrit on numeroitu juoksevin numeroin pääsääntöisesti Helsingistä poispäin.<ref name="sundstrom6"/>
 
Ratakilometrit ovat yksilöllisiä, pituusmittaus ei ole yhtenäinen tai jatkuva, vaan seuraavan ratakilometrin mittaaminen alkaa edellisen päätepisteestä. Valtaosa ratakilometreistä on suurin piirtein kilometrin mittaisia, mutta poikkeamiakinmuun muassa rautateiden olemassaolon aikana tapahtuneiden radanoikaisujen takia ratakilometrien pituuksissa on poikkeamia, käytännössä ratakilometrien todellinen pituus vaihtelee 105 ja 1735 metrin välillä.<ref name="rato269"/><ref name="sundstrom6"/><ref name="taimela11">Taimela, 2011, s. 11</ref>
 
== Muutokset ratakilometrijärjestelmässä ==