|
'''Megalomania''' (''megas'' kr. suuri + ''mania'' kr. hulluus) on historiallinen käsite, jota toisinaan käytetään merkityksessä suuruudenhulluus, sekä psykologisena terminä yksi [[psykoosi|psykoosin]] oireista. Megalomaaniselle käytökselle on tunnusomaista pakkomielle tai päähänpinttymä, jonka kohteena on raha, valta, nerokkuus tai [[kaikkivaltius]]. Megalomania voi kuulua lievempänä versiona ihmisen perusluonteeseen, jolloin henkilö kokee ahneutta rahaa ja valtaa kohtaan, mutta muuttuessaan pakkomielteiseksi diagnosoidaan se sairaudeksi.
Megalomania voi olla niin [[maanisuus|maanisuuden]] kuin [[vainoharhaisuus|vainoharhaisuuden]]kin oire ja on näin yksi [[Psykoosi|psykoosin]] ilmenemismuoto. Psykoosin oireena megalomaniaan viitataan yleensä termillä '''suuruusharha''' ({{k-en|delusion of grandeur}}). Ihmiselle saattaa ilmaantua epärealistisia, vääristyneitä käsityksiä omista kyvyistään tai omasta tärkeydestään. Suuruusharhaan liittyy usein monimutkainen, esim. [[sci-fi|tieteistarinoihin]] tai [[yliluonnollinen|yliluonnolliseen]] kietoutuva selitys omasta suuruudesta. Esimerkiksi talousnobelisti, matemaatikko [[John Forbes Nash]] kieltäytyi eräästä arvostetusta akateemisesta virasta, koska piti itseään [[Antarktis|Antarktiksen]] [[keisari]]na.<ref>A Beautiful Mind, Sylvia Nasar, Luku 34</ref>
Psykoosin oireilla sekä sairaudeksi puhjenneella [[Narsismi|narsismilla]] voi olla yhteys myös [[Psykopaatti|psykopatian]] syntyyn. Elokuvassa [[Kaunis mieli]] moni kuvasi Nashia [[narsisti]]ksi ennen kuin tästä tuli [[skitsofreenikko]]<ref>A Beautiful Mind, Sylvia Nasar</ref>. Sekä suuruusharhan että vainoharhaisuuden voidaan arvella olevan seurausta uskosta omaan tärkeyteen. Suuruusharha voi myös viitata haluun menestyä ponnistelematta, mikä on rikollisille ajatusmalleille tyypillinen piirre.<ref>Stanton Samenow, Inside the Criminal Mind</ref>
==Mikä on normaalia?==
[[Persoonallisuushäiriöt]] ovat pitkäaikaisia [[mielenterveys|mielenterveyden]] häiriöitä, joissa henkilön poikkeavat persoonallisuuden piirteet merkitsevästi haittaavat hänen kykyään toimia työssä, ihmissuhteissa tai muuten yhteiskunnan jäsenenä <ref> Suomen mielenterveysseura: Persoonallisuushäiriöt: http://www.mielenterveysseura.fi/mieli_info.asp?main=Mielenterveys%20ja%20el%E4m%E4nkulku&page=318&cat=Mielen%20sairaudet&show=no</ref>. Persoonallisuushäiriöt voivat aiheuttaa vakavia ongelmia ja toimintakyvyn heikkenemistä niistä kärsiville henkilöille.
Liioiteltu usko omiin kykyihin tai merkittävyyteen on yleistä ja se voi olla hyödyllinen ominaisuus. Sitä ei siis pidetä suuruudenhulluutena tai suuruusharhana, ellei siitä ole merkittävästi enemmän haittaa kuin hyötyä.
==Megalomaaninen vainoharhaisuus==
Megalomanian ja [[paranoia]]n yhdistelmä on klassinen psykiatrinen kuvaus.<ref>Hans Fredrik Dahl, Anne-Marie Stanton-Ife (1999) ''[http://books.google.co.uk/books?id=GaR-7WVcVjgC Quisling]'' p.10</ref>
Historiallisia henkilöitä, joita on sanottu megalomaanisiksi vainoharhaisiksi, ovat mm. [[Aleksanteri Suuri]]<ref>[[Ian Worthington]] (2003) ''[http://books.google.co.uk/books?id=-qYOAAAAQAAJ Alexander the Great]'' p.311</ref>, [[Vidkun Quisling]]<ref>(1969) ''Gåten Vidkun Quisling''</ref> ja Romanian entinen kommunistidiktaattori [[Nicolae Ceaușescu]].<ref>Thomas M. Leonard ''[http://books.google.co.uk/books?id=3mE04D9PMpAC Encyclopedia of the developing world]'' s. 259</ref>
==Katso myös==
* [[Suuruusharha]]
* [[Jumaluuskompleksi]]
* [[Hybris]]
| 