Ero sivun ”Perustuslaillinen konventti (Yhdysvallat)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Tausta ja työn lähtökohdat: - typo |
→Perustuslain muotoilu: - tark., yksi väliotsikko lisää |
||
Rivi 11:
==Perustuslain muotoilu==
[[Tiedosto:James Madison by Gilbert Stuart 1804.jpeg|thumb|200px|James Madison, [[Gilbert Stuart]]in maalaama muotokuva vuodelta 1804.]]
Konventin työn pohjana toimi Madisonin laatima niin sanottu Virginian suunnitelma, jonka [[Edmund Randolph]] esitteli hyväksyttäväksi. Sen mukaan keskushallinnon ytimenä olisi kaksikamarinen kongressi, jossa alahuone edustaisi osavaltioiden asukkaita niiden väkiluvun mukaisissa suhteissa ja ylähuone olisi alahuoneen valitsema. Tämä järjestely olisi ollut epäedullinen pienille osavaltioille, koska ne olisivat jääneet kongressin molemmissa kamareissa vähemmistöön. [[William Paterson]] esitteli pieniä osavaltioita suosineen vaihtoehtoisen niin sanotun New Jerseyn suunnitelman, jonka mukaan kongressi olisi yksikamarinen ja kaikilla osavaltioilla olisi siellä yhtä suuri edustus. Konventti ratkaisi tulevan [[Yhdysvaltain kongressi|kongressin]] kokoonpanon kompromissina näistä kahdesta ehdotuksesta: kaksikamarisen kongressin alempi kamari eli [[Yhdysvaltain edustajainhuone|edustajainhuone]] vastasi ensimmäistä ehdotusta (edustus väkiluvun mukaan) ja ylempi kamari eli [[Yhdysvaltain senaatti|senaatti]] jälkimmäistä (kaikilla osavaltioilla yhtä monta ääntä). Ratkaisu tunnetaan nimellä suuri kompromissi tai Connecticutin kompromissi, ja se perustui Oliver Ellsworthin ja [[Roger Sherman]]in tekemään sovintoehdotukseen.<ref name="Haikala" /><ref name="brit" /> Kompromissiesitys hyväksyttiin konventissa 16. heinäkuuta.<ref name="brit" />
Koventissa sovittiin myös, että edustajapaikkojen määriin ja vero-osuuksiin vaikuttavia osavaltioiden väkilukuja laskettaessa yksi [[orja]] vastaisi 3/5 valkoisesta miehestä.<ref name="brit" /><ref name="Haikala" /> [[Orjakauppa|Orjakaupan]] kieltämisestä syntyi myös erimielisyyttä, joka ratkaistiin sopimalla, että kielto ei astuisi voimaan ainakaan ennen vuotta 1808.<ref name="brit" />
Rivi 17:
Konfederaatioartikloista poiketen uudessa perustuslaissa kongressi sai oikeuden säätää osavaltioita sitovia lakeja ja määrätä niille veroja sekä päättää tulleista ja maksuista. Vallan kolmijako-oppi toteutettiin erottamalla lainsäädäntövalta kongressille, toimeenpanovalta [[Yhdysvaltain presidentti|presidentille]] ja oikeusvalta [[Yhdysvaltain korkein oikeus|korkeimalle oikeudelle]]. Alexander Hamilton teki myös [[monarkia]]an pohjautuneen esityksen, jota ei kuitenkaan hyväksytty. Presidentille annettiin kuitenkin vahvat valtaoikeudet ja hänestä tehtiin kongressista riippumaton. Perustuslaki ei perustunut [[kansansuvereniteetti]]ajatukselle, vaan sisälsi monenlaisia järjestelyitä, jotka rajoittivat kansalaisten suoraa vaikutusta ja enemmistön valtaa. Perustuslain myöhempi muuttaminen tehtiin hyvin monimutkaiseksi ja vaikeaksi.<ref name="Mykland" /><ref name="Haikala" />
==Perustuslain ratifiointi==
Konventin työ päättyi [[17. syyskuuta]].<ref name="brit" /> Kiista perustuslain hyväksymisestä loi Yhdysvaltoihin sen ensimmäisen varsinaisen puoluejaon, jaon liittovaltiota puolustaneisiin [[Federalistipuolue (Yhdysvallat)|federalisteihin]] ja sitä vastustaneisiin antifederalisteihin, joiden mielestä perustuslaki olisi lopettanut vuoden 1776 vapauden ja demokratian hengen. Koska osavaltioiden edustajakokousten tiedettiin vastustavan uutta perustuslakia, konventti ei antanut sitä niiden ratifioitavaksi. Sen sijaan konventti määräsi – konfederaatioartiklojen vastaisesti – että osavaltioihin tulisi perustaa erityiset perustuslakikonventit, ja että perustuslaki tulisi voimaan kun se olisi ratifioitu yhdeksässä osavaltiossa. Tämä raja saavutettiin kevään 1788 aikana, mutta perustuslailta puuttui vielä poliittisesti ja taloudellisesti merkittävien [[Virginia]]n ja [[New York (osavaltio)|New Yorkin]] hyväksyntä. Virginia antoi hyväksyntänsä sillä ehdolla, että perustuslakiin lisättiin vielä [[Bill of Rights (Yhdysvallat)|Bill of Rights]] eli luettelo kansalaisvapauksista. Saatuaan siitä takeet Virginia ja New York ratifioivat perustuslain, minkä jälkeen sen katsottiin astuneen voimaan. Ensimmäiseksi presidentiksi valittiin Washington vuonna 1789. Virginialaisten vaatima kymmenkohtainen Bill of Rights liitettiin perustuslakiin vuonna 1791.<ref name="Haikala" />
| |||