Ero sivun ”Stora Enson vanha pääkonttori” versioiden välillä

Pääkonttorin julkisivu muodostuu suurista neliönmuotoisista ikkunoista. Rakennuksen kaakon puoleisesta julkisivusta tuli muista poiketen umpinainen, sen mahdollista laajentamista ajatellen. Uspenskin katedraalin suuntaan talossa on syvennys, joka Aallon ajatuksen mukaan antaa tilaa monumentaaliselle kirkkorakennukselle. YlimpäänToiseksi kerrokseen liittyy laaja terassimainen oleskelutasanne. Rakennuksen julkisivumateriaaliksi hän valitsi italialaisen Carraran marmorin, jota myöhemmin käytettiin myös vuonna 1975 valmistuneessa [[Finlandia-talo]]ssa. Myös pääkonttorin muuta julkisivumateriaalit ovat arvokkaita, sokkeli rakennettiin [[Graniitti|graniitista]] ja metalliset osat ovat [[kupari]]a tai [[messinki]]ä. Vuonna 2001 julkisivun marmorilaattojen todettiin vuosien saatossa vaurioituneen ja rakennuksen omistaja oli halukas korvaamaan ne vaalealla graniitilla, mutta tilalle asennettiin kuitenkin erilaatuista marmoria.<ref name=hel/>

Rakennuksen katutasossa oli alun perin avarien aulatilojen lisäksi Katajanokalta liikennöineen [[Finnlines]]-yhtiön lipunmyyntikonttori sekä muita laivanvarustamon tiloja. Ne on sittemmin muutettu auditorioksi. Kerrokset 2–4 ovat keskenään lähes yhteneväisiä toimistotiloja, joissa huoneet on ryhmitetty kerrosaulan ja leveiden käytävien varrelle. Toisessa kerroksessa sijaitsee myös asuinhuoneisto, jota on käytetty vierasmajoitukseen. Viides kerros on johtajiston käytössä ja kuudennessa onsijaitsevat aula, kabinetteja sekä henkilökunnan ruokala. Kuudetta kerrosta kiertää myös kahdelta puolelta kattoterassi. Ylin kerros on varattu teknisille tiloille, lisäksi rakennuksessa on kaksi kellarikerrosta, joista toinentoista on varattukäytetään pysäköintiin.<ref name=hel/>

Ensimmäisen ajatuksen Enso-Gutzeitin pääkonttorin suojelusta esitti [[Alvar Aalto -säätiö]] vuonna 2000<ref name=hel/> ja varsinaisen suojeluesityksen [[Uudenmaan ympäristöhallitus|Uudenmaan ympäristöhallitukselle]] jätti kansainvälisen modernin arkkitehtuurin tutkimus- ja suojelujärjestön [[Docomomo]]n Suomen työryhmä vuonna 2005. Sekä [[Museovirasto]] että [[Helsingin kaupunginhallitus]] puolsivat esitystä. Uudenmaan ympäristökeskuksenympäristökeskus hylättyäantoi suojeluanomuksenkuitenkin kielteisen päätöksen, jonka myös [[ympäristöministeriö]] ja [[korkein hallinto-oikeus]] pitivät valitusten jälkeen voimassa. [[Helsingin kaupunki]] teki uuden esityksen rakennuksen suojelusta vuonna 2008 ja lopulta keväällä 2010 [[Uudenmaan ELY-keskus]] päätti suojella Enso-Gutzeitin pääkonttorin [[Rakennussuojelulaki|rakennussuojelulain]] nojalla. Perusteluina olivat muun muassa suunnittelija Alvar Aallon kansallinen merkitys sekä pääkonttorin rakennustaiteellinen erityisarvo.<ref name=yle/>