Ero sivun ”Kenji Mizoguchi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
PtG (keskustelu | muokkaukset) välitallennus |
|||
Rivi 2:
'''Kenji Mizoguchi''' ({{k-ja|溝口健二|Mizoguchi Kenji}}, [[16. toukokuuta]] [[1898]] [[Tokio]] – [[24. lokakuuta]] [[1956]] [[Kioto]]) oli [[japani]]lainen [[elokuvakäsikirjoittaja]] ja [[elokuvaohjaaja|-ohjaaja]].
Kenji Mizoguchi on [[Akira Kurosawa]]n ohella yksi kansainvälisesti arvostetuimmista japanilaisista elokuvantekijöistä. Hän aloitti elokuvauransa [[mykkäelokuva|mykkäelokuvien]] näyttelijänä 1920-luvulla. Ennen äänielokuvaa hän ehti ohjata yli 90 elokuvaa. Kansainvälistä nimeä hän alkoi saada vasta [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeen. Hän kuoli [[leukemia]]an 1956.
== Nuoruus ==
Kenji Mizoguchi syntyi 16. toukokuuta 1898 [[Tokio]]ssa. Hän oli yksi keskiluokkaisella [[Hongō]]n alueella asuneen perheen kolmesta lapsesta. Perheen talous romahti, kun isän yritys myydä [[Venäjän–Japanin sota|Venäjän–Japanin sodan]] aikana sadetakkeja armeijalle. He joutuivat muuttamaan köyhemmälle [[Asakusa]]n asuinalueelle ja antamaan adoptoitavaksi 14-vuotiaan Suzu-tyttärensä, joka myytiin vielä eteenpäin [[geisha]]ksi. Mizoguchi arvosti kovasti siskoaan ja äitiään, joka kuoli, kun Kenji oli 17-vuotias. Isäänsä hän sen sijaan alkoi tapahtumien takia vihata. Kensji sai samoihin aikoihin myös ensimmäiset [[nivelreuma]]oireensa. Sairaus vaikutti hänen loppuelämäänsä ja muun muassa hänen kävelytapaansa.<ref name="gale">''Gale Encyclopedia of Biography''.</ref><ref name="morris">Morris.</ref>
Kenji aloitti peruskoulun 1907, mutta kuuden vuoden koulunkäynnin jälkeen hänet lähetettiin [[Morioka]]an farmaseuttisetänsä oppipojaksi. Hän palasi kotiinsa vuonna 1912, jolloin hänen olisi pitkänyt jatkaa koulutusta, mutta hänen isänsä kieltäytyi lähettämästä häntä kouluun. Perheen äidin kuoltua vuonna 1915, Suzu otti molemmat veljensä huolettavakseen. Kenji kiinnostui tuona aikana taiteesta ja teattereista ja muutti 1918 [[Kōbe]]en työskentelemään sanomalehden mainossuunnitteljana.<ref name="gale"/>
== Ura ==
=== Alusta ensimmäisiin arvostettuihin elokuviin ===
Kōbesta Mizoguchi palasi pian koti-ikävän takia Tokioon. Hän sai työpaikan Mukojiman elokuvastudioilta. Hän aloitti näyttelijänä, mutta alkoi pian kirjoittaa puhtaaksi käsikirjoituksia ja järjestellä lavastuksia. Mizoguchi sai ensimmäisen mahdollisuutensa ohjata vuonna 1923 lakon aikana. Elokuvaa ''Ai-ni yomigaeru hi'' seurasi vielä saman vuoden aikana yli 10 elokuvaa, jotka kaikki ovat kuitenkin hävinneet. Mizoguchin studio hyllytti hänet hetkellisesti vuonna 1925 puhelintytön kanssa tapahtuneen skandaalin takia.<ref name="gale"/> Mizoguchi teki kymmeniä mykkäelokuvia, mutta niistä on pääasiassa säilynyt vain katkelmia. Hänen ainoa kokonainen elokuva 1920-luvulta on ''[[Furusato no Uta]]'' (1925).<ref name="Jacoby">Jacoby.</ref>
Mizoguchin ja samalla koko Japanin ensimmäinen ensimmäinen äänielokuva oli vuonna 1930 ensi-iltansa saanut ''[[Kotikaupunki]]''.<ref name="gale"/> Hän teki vielä 1930-luvulla mykkäelokuvia, mutta erityisesti hänen ennen toista maailmansotaa tekemänsä äänielokuvansa nostivat hänen huipulle.<ref name="Jacoby"/> Vuoden 1936 ''[[Osakan elegia]]a'' pidetään Mizoguchin ensimmäisenä merkittävänä elokuvana.<ref name="gale"/> Hän itse piti sitä ensimmäisenä elokuvanaan, jossa oppi näyttämään elämän sellaisena kuin sen näki.<ref name="morris"/> Se oli myös hänen ensimmäinen elokuvansa käsikirjoittaja [[Yoshikata Yoda]]n kanssa, jonka kanssa teki yhteistyötä uransa loppuun asti.<ref name="gale"/> Samana vuonna valmistunut ''[[Gionin sisarukset]]'' käsitteli hänen hyvin tuntemaansa geishojen maailmaa.<ref name="morris"/>
Vuonna 1939 ensi-iltansa saanut elokuva ''[[Taru viimeisestä krysanteemista]]'' vahvisti Mizoguchin asemaa [[Feminismi|feministisena]] ohjaajana.<ref name="morris"/> Se kertoo naisesta, joka uhraa itsensä, jotta hänen ''[[Kabuki-teatteri|kabuki]]''-näyttelijämiehensä pystyy saamaan ammatillisen täyttymyksensä.<ref name="Jacoby"/>
=== Toisen maailmansodan kansalliset elokuvat ===
Sota-aikana Mizoguchi ohjasi useita [[samurai]]elokuvia hallinnon propagandatarpeisiin. Hänen tuon ajan elokuviaan ovat muun muassa ''[[47 Roninia]]'' (1951 ja 1952), ''[[Miyamoto Musashi]]'' (1944) ja ''[[Meitō Bijomaru]]'' (1945).<ref name="morris"/> ''47 Roninia'' oli pitkä, Japanin historiasta inspiraationsa saanut elokuva, joka julkaistiin kahdessa osassa. Se oli aikansa kallein elokuva, ja sen tekeminen maksoi 53 000 jeniä.<ref name="gale"/> Mizoguchi ilmottautui vapaaehtoisena tekemään elokuvan, jotta hän pystyisi näin estämään studionsa [[Shochiku]]n hajottamisen.<ref name="Jacoby"/>
Mizoguchi ei hylännyt sodan aikana naisten asiaa ja käsitteli sitä elokuvissa ''[[Naisten voitto]]'' (1946) ja ''[[Yön naiset]]'' (1948).<ref name="morris"/>
==Suomessa ilmestyneitä elokuvia==
* ''[[
* ''[[
* ''[[
* ''[[Rouva Oyu]]'' (1951)▼
* ''[[O'Haru - naisen tie]]'' (1952)
* ''[[Gionin soittajat]]'' (1953)
* ''[[Ugetsu – kalpean kuun tarinoita]]'' (1953)
* ''[[Ristiinnaulitut rakastavaiset]]'' (1954)
* ''[[Häväisty nainen]]'' (1954)
* ''[[Lääninherra Sansho]]'' (1954)
* ''[[
* ''[[
* ''[[
▲* ''[[Rouva Oyu]]'' (1951)
==
=== Viitteet ===
{{viitteet}}
==Aiheesta muualla==
*{{IMDb-h|0003226|Kenji Mizoguchi}}
{{DEFAULTSORT:Mizoguchi, Kenji}}
| |||