Ero sivun ”Ornamentti” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh
p kh
Rivi 1:
{{Kuuluisa taideteos
| kuva =Morris Fruit wallpaper c 1866.jpg
| nimi =Fruit
| nimi 2 =Hedelmä
| tekijä =[[William Morris]]
| valmistumisvuosi =1866
| taiteenlaji =tapetti
| korkeus =
| leveys =
Rivi 12:
| paikkakunta =
}}
'''Ornamentti''', ({{k-la|ornamentum}}), '''koriste''' tai''' dekoraatio''' on tavallisesti [[Geometria|geometrisesti]] tyylitelty ja usein [[Symmetria|symmetrinen]] koristemuoto. Ornamenteista muodostetaan usein [[rytmi]]sen toiston avulla seinäpintaa jäsentäviä horisontaalisia [[Friisi|friisejä]] tai nauhoja (esimerkiksi [[boordi|boordeja]]). Ornamentti voi olla joko puhdas geometrinen [[abstraktio]] tai tyylitelty luonnon aihe.
 
Koristeaiheita ovat ornamenttien teemat, ohjelmat tai aihekokonaisuudet. Erilaiset koristeaiheet olivat yleisiä [[arkkitehtuuri]]ssa ja [[Käyttötaide|käyttötaiteessa]] [[funktionalismi]]in asti. <ref>''Taiteen Pikkujättiläinen'', Wsoy, 1991 s. 467</ref> <ref> Riitta Konttinen ja Liisa Laajoki, ''Taiteen sanakirja'' Otava s. 310</ref>
 
Ornamentti ja koriste ovat [[Synonyymi|synonyymejä]], mutta koriste-sanaan liitetään joskus halventava merkitys, joka on peräisin ornamentin [[modernismi]]n aikaisesta historiasta 1900-luvun alussa. Aihetta koskevassa kirjallisuudessa käytetään yleensä sanaa ornamentti, ja sitä käytetään tässäkin artikkelissa.
 
Dekoraatio on koriste tai somiste, sekä verbinä se tarkoittaa koristelemista, lavastusta, kulisseja tai kunniamerkkiä tai sen antamista. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/sanatd.html | Nimeke = Pienehkö sivistyssanakirja | Tekijä = Jukka Korpela | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Datatekniikka ja viestintä | Ajankohta = 25.8.2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 27.7.2009 | Kieli = }}</ref>
 
== Filosofiaa ==
Rivi 24:
 
[[Augustinus|Augustinukselle]] syntisen orjan katumuksista, jonka rangaistukseksi täytyi puhdistaa viemäreitä, tulee ornamentti juuri sen häpeän takia, joka näin puhdistaa ja tasapainottaa uudelleen ihmisen sielun ja aseman.
 
[[Jacques Bénigne Bossuet|Bossuetille]] Jumala teki ihmisistä kauniita hengen valistuneisuudessa, älyn säteilevyydessä häntä muistuttavia, ei heidän oman onnellisuutensa takia, vaan maailmankaikkeuden koristamiseksi, nykyisen vuosisadan ornamenteiksi.
 
[[Immanuel Kant|Kantille]] ornamenttia on kaikki, mikä lisää maun tyytyväisyyttä pelkästään muodollaan, kuten maalausten kehykset, veistosten [[draperia]]t, pylväiköt palatsien ympärillä ja naisen iltapuku juhlahuoneessa.
 
[[Martin Heidegger|Heideggerille]] ornamentti, ymmärrettynä [[Zier]]inä (sen antiikinaikaisessa mielessä jalokivenä) on kimallus, joka saa asiat ilmestymään ja tulemaan osaksi kokonaisuutta, osaksi nykyhetkeä. <ref name="ceeol.com/3">[http://www.ceeol.com/aspx/getdocument.aspx?logid=5&id=887c9106-81a0-4ab9-8cb1-891d0ef9c791 Mihaela Criticos, The Ornamental Dimension: Contributions To A Theory Of Ornament], The Central and Eastern European Online Library. Viitattu 9.11.2008.</ref>
 
== Ornamentin neljä funktiota ==
[[Tiedosto:Seagrambuilding.jpg|thumb|[[Ludwig Mies van der Rohe]] ja [[Philip Johnson]], ''Seagram''-rakennus, 1958, New York. Mies käytti rakennuksen julkisivussa pystysuuntaisia teräspalkkeja, jotka eivät olleet rakennuksen kantavia rakenteita. Rakennusta on pidetty esimerkkinä funktionalismin ornamenttijärjestelmästä.]]
Ornamentin [[etymologia]] on peräisin [[Antiikin Kreikka|Antiikin Kreikan]] sanasta ''[[kosmos]]'' ja sen latinalainen käännös ''ornamentum'' viittaavat molemmat alun perin pyhään ja [[Aura (paranormaali)|auran]] sävyttämään käsitteeseen. Antiikin kosmos tarkoittaa ”järjestystä” ja ”ornamenttia” (kaunistamisen välineenä). Kristityssä traditiossa tunnetaan vastaava kauniin harmonian käsite, ''ornatus mundi''. <ref name="ceeol.com/3"/>
 
Ornamentteja tutkinut Mihaela Criticos esittää sille neljä funktiota. <ref name="ceeol.com/3"/>
 
=== Symbolinen (esittävä) ===
Rivi 44:
 
=== Järjestystä luova ===
Ornamentti merkitsevänä yksityiskohtana heijastaa kokonaisuutta osassa, yleistä järjestystä yksittäisessä ilmiössä. Myös toisinpäin ajateltuna se jäsentää fyysistä, usein kaoottisena ja muodottomana havaittua todellisuutta. Ornamentin järjestystä luova periaate viittaa sekä muodolliseen että sosiaaliseen järjestykseen.
 
=== Dekoratiivinen ===
Ornamentin koristavaa, dekoratiivista funktiota perustellaan usein sen leikkivällä ja [[Hedonismi|hedonistisella]] osatekijällä ja myös sen kyvyllä muuttaa tavallinen esine (henkilö, asia, [[konteksti]], toiminto) esteettiseksi objektiksi.
 
== Vastaparit ==
[[Tiedosto:ImperialHotelFacade.jpg|thumb|[[Frank Lloyd Wright]], ''[[Imperial Hotel (Tokio)|Imperial Hotel]]'', 1923 (tuhoutunut 1968) Japani. Wright käytti runsaasti geometrisia ornamentteja suunnittelemissaan rakennuksissa.]]
James Trilling esittää kirjassaan ''The Language of Ornament'' ornamentin visuaalisia ominaisuuksia ”dialektisia vastapareja”, joita ovat muun muassa: <ref>James Trilling, ''The Language of Ornament'', Thames & Hudson World of Art, 2001, s. 11</ref>
 
{| class="prettytable" border=1
| liike || pysähtyneisyys
|-
Rivi 64:
| tyylittely || tarkkuus
|-
| taituruus || materiaaliuskollisuus
|-
| esineeseen asettaminen || yhdistäminen
Rivi 71:
== Ristiriitaisia näkemyksiä ==
 
Näkemykset ornamentista ovat ristiriitaisia. Sen on katsottu lisäävän tyylikkyyttä ja laatua. Tämän vastakohtana on näkemys, jonka mukaan ornamentin arvo taideteokselle ei ole missään mielessä sen sisäistä ja tarpeeton, koska se vähentää vaadittua vaikutusta.
 
Ornamentin asema ajankohtaistui [[Teollinen vallankumous|teollisen vallankumouksen]] myötä 1800-luvulla. Sen seurauksena ornamentteja voitiin ja alettiin tehdä koneilla mekaanisesti. Vuoden 1851 [[Maailmannäyttely|maailmannäyttelyssä]] nousi esille kysymys ornamentin määrästä ja luonteesta. Tuohon aikaan kasvimuotojen ornamentteja käytettiin ylenpalttisesti ja sopimattomasti. Syytettiin, että nämä kätkivät huonosti suunnitellut esineet, eivätkä tuoneet esiin hyvää muotoilua.
 
[[Bauhaus]]in esittämä ratkaisu oli äärimmäinen, mutta myös rationaalinen. Pyrittiin suunnittelemaan rakennuksia ja esineitä, jotka sopivat massatuotantoon ja joiden ornamentteja välttävä virtaviivaisuus myös ilmaisi niiden tekotapaa. <ref>Paul Duro ja Michael Greenhalgh, ''Essential Art History'', Bloomsbury, 1992 s. 213 </ref>
Ornamentin asema ajankohtaistui [[Teollinen vallankumous|teollisen vallankumouksen]] myötä 1800-luvulla. Sen seurauksena ornamentteja voitiin ja alettiin tehdä koneilla mekaanisesti. Vuoden 1851 [[Maailmannäyttely|maailmannäyttelyssä]] nousi esille kysymys ornamentin määrästä ja luonteesta. Tuohon aikaan kasvimuotojen ornamentteja käytettiin ylenpalttisesti ja sopimattomasti. Syytettiin, että nämä kätkivät huonosti suunnitellut esineet, eivätkä tuoneet esiin hyvää muotoilua.
[[Bauhaus]]in esittämä ratkaisu oli äärimmäinen, mutta myös rationaalinen. Pyrittiin suunnittelemaan rakennuksia ja esineitä, jotka sopivat massatuotantoon ja joiden ornamentteja välttävä virtaviivaisuus myös ilmaisi niiden tekotapaa. <ref>Paul Duro ja Michael Greenhalgh, ''Essential Art History'', Bloomsbury, 1992 s. 213 </ref>
 
== Modernismin koristeet ==
[[Tiedosto:Riga JugendstilKopf2.jpg|thumb|Persona eli [[naamio]]. [[Jugend]]-koriste [[Riika]]ssa.]]
Ihmiskunnan alusta asti kaikki yhteiskunnat ja kulttuurit ovat tuottaneet jonkinlaisia ornamentteja. Ornamentin kriisi alkoi [[Teollinen vallankumous|teollisesta kumouksesta]] 1800-luvun lopulla ja kärjistyi itävaltalaisen arkkitehdin [[Adolf Loos]]in esseen otsikossa vuonna 1908 "Ornamentti ja rikos". Länsimainen yhteiskunta käänsi selkänsä ornamentille 1900-luvulla, jolloin ei vain sitä koskevasta tyylistä, vaan myös ornamentista itsestään tuli [[tabu]], josta alettiin hitaasti toipua vasta vuosisadan lopulla. Koristetaiteissa on vielä voimassa [[kosmofobia]] - epäluottamus tai pelko ornamenttia kohtaan - huolimatta 1970-luvulla alkaneesta luksusesineiden käsityömäisen tuotannon elpymisestä. <ref>James Trilling, ''The Language of Ornament'', Thames & Hudson World of Art, 2001, s. 185-186</ref>
 
Adolf Loosin ratkaisu ornamentin ongelmaan oli esimerkiksi kiven ornamentaalisten ominaisuuksien käyttö traditionaalisten ornamenttien sijaan, jota hän käytti ''Looshaus''in alaosissa. Tätä ominaisuutta käytettiin jo ennen ornamentin kriisiä, muun muassa neljännellä vuosituhannella eaa. Egyptissä. Materiaalien, kuten kiven tai puun hienovaraisten pintarakenteiden käytöstä tuli uusi, ornamentin kieltäneen [[modernismi]]n ornamentti. <ref>James Trilling, The Language of Ornament, Thames & Hudson World of Art, 2001, s. 194</ref> Monet tulkitsevat nykyajan ornamenteiksi myös erilaiset [[vinjetti|vinjetit]] ja esimerkiksi puhtaasti [[sommittelu]]a ja [[kuva|visuaalista]] vaikutusta varten tehdyt palkit, rimat ja elementit rakennusten julkisivuissa. Ornamenttia tutkinut Kaisa Simanainen toteaa rakennuksen julkisivusta, että se voidaan haluttaessa mieltää rakennuksen ihona, jonka läpi rakennuksen toiminta ja rakenne eivät ole luettavissa. <ref name="ljk1">[http://users.tkk.fi/~ksimanai/ornamentit/ Kaisa Simanainen, Ornamenteista ja niiden historiasta]. Viitattu 9.11.2008.</ref>
 
=== Ornamentti tänään ===
[[Tiedosto:Uniform tiling 44-h01.png|thumb|TieokoneellaTietokoneella tehty tessellationtesselaatio. ]]
Tietokoneiden avulla pystytään analysoimaan ornamenttien historiallisia lähteitä tarkemmin kuin aikaisemmin. Tämän päivän tekniikalla ornamenttien luominen on helppoa ja tehokasta, mutta niitä ei kuitenkaan paljon käytetä. Esimerkiksi arkkitehtuurissa ornamentteja saisi tietokoneavusteisesti helposti lisättyä julkisivujen koristeluun.<ref name="ljk1"/>
 
Rivi 92:
* ''[[Groteski]]'', ornamentti jossa esiintyy symmetrisesti ihmishahmoja, eläimiä, köynnöksiä, kukkia ja arkkitehtonisia elementtejä.
* ''[[Meanderi (taide)|Meanderi]]'', suorakulmaisesti etenevä, spiraalia muistuttava, nauhamainen viivaornamenttikuvio.
* ''TessellaatioTesselaatio'', mosaiikkia muistuttava, kuviot yhdessä oleva geometrinen ornamentti.
* ''Tile'', tiilien tai kaakelin tapaan lomitettu kuvio.
 
Rivi 111:
Image:BodoniOrnaments£modified02.png|Graafinen ornamentti [[Bodoni]].
Image:Aldus001.jpg|Typografinen ornamentti [[Alduksen lehti]].
Image:Sheikh_Lotf_Allah_Mosque_Isfahan_001.jpg|Otfollahin moskeija on tessellaatiokuvioitatesselaatiokuvioita.
 
File:Table-cloth 2008-1.jpg|Virkattua pöytäliinaa.
Rivi 122:
Image:Tattooed_legs.jpg|Tyyliteltyjä ornamentteja.
Image:Oduvan.jpg|Tyyliteltyjä ornamentteja.
Image:Beijingbluesky.jpg|Jacques Herzog ja Pierre de Meuron, ''Pekingin kansallisstadion'', 2008. Ornamenttirakenne.
Image:Tower of the Helsinki Olympic Stadium.jpg|Yrjö Lindegren ja Toivo Jäntti, ''Helsingin olympiastadion'', 1938. Tornin ornamentaalinen parvekesarja.
Image:McDonald's HQ Helsinki Finland.jpg|Mikko Heikkinen ja Markku Komonen, ''McDonaldsin toimistorakennus'', 1997. Julkisivua jäsentävät elementit ovat nykyajan arkkitehtuurin ornamentteja.
File:ModernornamentW.jpg|Moderneja ornamentteja, Helsinki.
Image:Viikki church-Helsinki1.jpg|Samuli Miettinen, ''Viikin kirkko'', 2005. Päreiden ja puulistojen pintarakenne ovat moderneja ornamentteja.
File:Modernornament2W.jpg|Pintarakenteen toistuvat kuviot ovat moderneja ornamentteja.
Image:Order-3 heptakis heptagonal tiling.png|Claudio Rocchini, [[Hyperbeli]]in perustuva seitsensivuinen kuviointi, 2007.
</Gallery>
 
Rivi 146:
* [http://users.tkk.fi/~ksimanai/ornamentit/ Kaisa Simanainen, Ornamenteista ja niiden historiasta.]
* [http://www.anderssonart.com/texts/artikkelit/nuorivoima.html Jan-Erik Andersson, Ornamentti - Fantasian valtakunta (Nuori Voima 6/04)]. Cv/Writings, www.anderssonart.com.
* [http://digicoll.library.wisc.edu/cgi-bin/DLDecArts/DLDecArts-idx?id=DLDecArts.GramOrnJones Owen Jones, The Grammar of Ornament, London 1910] Digital Library for the Decorative Arts and Material Culture
* [[Johan Jacob Ahrenberg|Ahrenberg Jac]], Fennia illustrata; Finsk ornamentik. Suomalainen ornamentiiki. Ornrmentation Finlandaise I-VIIII, G. W. Edlund´s Förlag, Helsingfors 1878.
* Carolus Lindberg, ''Koristetaide'', WSOY 1927.