Ero sivun ”Savolaisten asutusliike” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
p wl
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 3:
[[Ruotsi]]n kuningas [[Kustaa Vaasa]] julisti vuonna 1542 erämaat kruunun omaisuudeksi ja antoi luvan niiden [[uudisraivaus|uudisraivaukseen]] ja asuttamiseen. Taustalla oli uusien verotulojen tarve ja myös Ruotsin vaikutusvallan levittäminen. Savolaiset asuttivat sellaisiakin alueita, jotka virallisesti olisivat kuuluneet [[Moskovan Venäjä|Venäjälle]], mikä johti rajakahakoihin ja kahteen sotaan. [[Suuri Venäjän sota]] vuosina 1555–1557 päättyi ratkaisemattomana, mutta vuosina 1570–1595 käydyn [[pohjoismainen viisikolmattavuotinen sota|pohjoismaisen viisikolmattavuotisen sodan]] päätteeksi Ruotsi ja Venäjä sopivat [[Täyssinän rauha]]ssa, että [[Pohjois-Savon maakunta|Pohjois-Savo]] ja alue [[Pohjoinen jäämeri|Jäämerelle]] asti kuuluivat Ruotsille.
 
Savolaiset perustivat uudistiloja [[Savo]]on, [[Pohjanmaa]]n, [[Häme]]en ja [[Satakunnan historiallinen maakunta|Satakunnan]] erämaihin (näihin kuuluivat [[Kainuun maakunta|Kainuu]], [[Pirkanmaan maakunta|Pirkanmaa]] ja [[Keski-Suomen maakunta|Keski-Suomi]]) sekä [[Pohjois-Karjalan maakunta|Pohjois-Karjala]]an, [[Inkeri]]in, [[Lappi]]in ja [[Metsäsuomalaiset|Keski-Ruotsiin ([[metsäsuomalaiset]]). Keski-Ruotsista heitä päätyi myös [[Uusi Ruotsi|Uuteen Ruotsiin]], nykyisen [[Philadelphia]]n seudulle, ensimmäisten eurooppalaisten joukossa. Savolaisten asutusliikkeen myötä muun muassa Kainuu sai ensimmäisen vakituisen asutuksensa.
 
== Savolaisten asutusliikkeen alkuvaiheet ==